Australialainen malminetsintäyhtiö Kingsrose Mining haluaa etsiä palladiumia ja muita platinaryhmän metalleja Penikoiden alueelta Keminmaan ja Simon rajalta. Penikat ovat vaaraketju Martimoaavan soidensuojelualueen luoteisreunassa.
Kyse ei ole aivan tavanomaisesta projektista, sillä tutkimuskohde kuuluu lähes kokonaan Natura-alueeseen ja se on lisäksi Meri-Lapin parasta ja erämaisinta retkeilyaluetta.
– Haluamme korostaa, että olemme vasta tutkimusvaiheessa, jossa selvitetään onko kaivostoiminnalle yleensäkään edellytyksiä, sanoo Kingsrose Explorationin vastuullisuusjohtaja Katariina Koikkalainen.
Kingsrose esitteli suunnitelmiaan Keminmaan kunnanhallitukselle viime viikolla ja maanantaina oli Simon kunnanhallituksen vuoro. Toukokuun alussa yhtiö järjestää Keminmaassa ja Simossa yleisötilaisuudet.
Australialainen pörssiyhtiö
Suomen malminetsinnässä Kingsrose on uusi nimi. Australiassa pörssiin listatulla yhtiöllä on Penikoiden projektin rinnalla tutkimusprojekti Pohjois-Norjassa Lakselvin lähistöllä. Yhtiö aikoo lisäksi irrottautua Indonesiassa hallitsemastaan kultakaivosalueesta, jonka tuotanto lopetettiin kaksi vuotta sitten.
Outokumpu kairasi Penikoille vuonna 1981 vajaat sata tutkimusreikää, joiden perusteella tiedetään, että alueella on arvometalleja. Kingsrose on tutkinut GTK:n kairasydänarkistossa olevia näytteitä uudelleen ja yhtiö kertoi maaliskuussa sijoittajille, että tulokset olivat lupaavia.
– Alueella on palladiumia 3–4 kertaa enemmän kuin platinaa, ja lisäksi pienempiä määriä rhodiumia ja kultaa, tiivistää Kingsrosen geologi Johanna Alitalo.
Mahdolliset kaivannaiset olisivat siis samoja platinaryhmän metalleja kuin 60 kilometrin päässä koillisessa sijaitsevassa Suhangon kaivoshankkeessa.
– Alue kuuluu samaan geologiseen jatkeeseen Suhangon kanssa, Alitalo kertoo.
Kingsrosella on Penikoilla viisi tutkimuslohkoa kymmenkunta kilometriä pitkän ja pari kilometriä leveänä nauhana Simon Pömiön ja Keminmaan Puukkokummun välissä. Kolmelle lohkolle on jo jätetty malminetsintälupahakemus.
– Nyt tehdään Natura-arviointia. Mitään tutkimustyötä ei ole vielä tehty paikan päällä, kertoo Koikkalainen.
Jos Kingsrose saa luvat, uusien malminetsintäkairausten aika tulee ensi vuonna. Alitalon mukaan Outokummun ja GTK:n vanhojen tutkimusten ansiosta Penikoilla voidaan ryhtyä tekemään suoraa uusia tutkimuskairauksia.
– Meidän ei tarvitse lähteä ihan ruohonjuuritasolta, eli lähteä keräämään maaperänäytteitä ja niin edelleen.
Nettisivuillaan Kingsrose kuvailee, että vain joka tuhannes etsintäprojekti etenee kaivokseksi asti. Koikkalaisen mukaan Penikoille sopisi alueen geologian ja olosuhteiden puolesta parhaiten maanalainen kaivos, jolloin myös ympäristövaikutukset jäisivät avolouhosta vähäisemmiksi.
Penikoiden alue on pääosin Keminmaan puolella. Kunta pitää vaara-alueen virkistysarvoja tärkeinä. Vuonna 2016 kunnan päättäjät pysäyttivät tuulihankkeen, jossa valmisteltiin pienen tuulipuiston rakentamista Kivivaaraan ja Tornivaaraan.
Suhanko Arctic Platinumilla on aivan Penikoiden pohjoispuolella voimassa oleva malminetsintälupa, joka ei kuitenkaan sijoitu Natura-alueelle. Yhtiö toivoo löytävänsä sieltä lisää malmia Suhangossa rikastettavaksi, jos kaivos päädytään rakentamaan.
Arctic Minerals Exploration hakee puolestaan malminetsintälupaa paljon laajemmalle alueelle Penikoiden länsipuolella. Alue ulottuu paikoin Kemijokivarteen, jossa alkaa puolestaan Magnus Mineralsin Tornionjokivarteen asti ulottuva malminetsintäalue.
Malminetsintä johtaa vain harvoin kaivoksen perustamiseen. Esimerkiksi Arctic Minerals halusi pari vuotta sitten tutkia Penikoiden vieressä Paasivaaran aluetta platinaryhmän metallien ja kromin varalta.
Arctic Mineralsin mukaan eri tutkimukset viittasivat siihen, että Outokummun Kemin kaivoksessa hyödynnetty kromiesiintymä saattaa jatkua Simon Paasivaaraan. Paasivaara mainitaan yhä Arctic Mineralsin verkkosivuilla, mutta tutkimukset ovat ohi.
– Luovuimme Paasivaarasta ja keskityimme muihin tutkimuksiin, kertoo Arctic Mineralsin malminetsintäpäällikkö Risto Pietilä.
Arctic Minerals etsii kaivosjätti Rio Tinton kanssa Etelä-Lapista etenkin kuparia.
Malminetsintäalalla on Pietilän mukaan nyt odottava tilanne. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa maailmantalouteen epävarmuutta, joka heijastuu myös kaivosinvestointeihin.
Kaivoslakiin on lisäksi esitetty muutoksia, jotka voivat vähentää malminetsintää. Esimerkiksi kuntien veto-oikeudesta on jo puhuttu julkisuudessa.
Pietilä nostaa esiin, että lakiesityksen mukaan maanomistaja saisi päättää kymmenen vuoden jälkeen, jatketaanko alueella malminetsintää. Pietilä ihmettelee, miksi nyt viranomaisille kuuluvaa valtaa ollaan siirtämässä maallikoille. Hän myös epäilee, että maanomistajien välille voi syntyä asiasta kiistaa.
– Meilläkin voi olla yhdellä alueella kymmeniä eri maanomistajia, hän huomauttaa.
Pietilä ei myöskään sulkisi suojelualueita kokonaan etsinnältä.
– En minäkään halua kaivosta UKK-puistoon, mutta olisi silti hyvä tietää onko siellä jotain, jos tulevaisuudessa jotain raaka-ainetta ei saadakaan enää maailmalta.