Pakkaset jatkuvat ties monettako viikkoa ja lintujen pärjääminen alkaa huolettaa ihmisiä. Sorsat uivat hyisissä vesissä ja pikkulinnut värjöttelevät puiden oksilla. Selviävätkö ne kevääseen?
Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hallituksen jäsen Esa Hohtola kertoo huojentavana tietona, ettei nyt koettu pakkanen vielä yksinään ole linnuille mikään ongelma.
– Lämpötilat sinällään eivät ole kauheita. Parikymmentä astetta on ihan ok, kunhan ruokaa on.
Sinisorsia suojaa tiivis, vettä hylkivä höyhenistö ja paksu untuvakerros. Pikkulinnut vähentävät lämmönhukkaansa pörhistämällä höyheniään. Linnut voivat myös yöpyä parvena, kylki kyljessä, mikä sekin vähentää lämmönhukkaa.
Lintujen talvesta selviäminen riippuu kuitenkin monesta tekijästä. Tällä hetkellä Hohtola pohtii puita peittävän lumen roolia.
Puut ovat paksussa kuurassa ja luntakin on oksille satanut. Tämä voi vaikeuttaa ruokaa etsivien lajien ravinnonhankintaa.
– Hippiäisillä voi nyt olla tiukkaa, Hohtola arvelee ja lisää saman lumiongelman voivan koskea myös tiaisia, jotka eivät käy ruokintapaikoilla.
Hömö- ja töyhtötiaiset ovat myös varastoineet ravintoa puihin, mutta nyt varastot voivat olla lumen peitossa.
Toisaalta viime päivinä nähdyt taviokuurnat ovat Hohtolan havaintojen mukaan päässeet syömään kuusten silmuja eli ainakaan niitä ei puiden lumisuus haittaa.
Pohjois-Suomen havumetsissä pesivä taviokuurna on kevään ensimmäisiä muuttolintuja, ja lajia on viime päivinä nähty Oulun seudulla kymmenien lintujen parvissa.
Maassa olevan lumipeitteen paksuudellakin on merkitystä, sillä metsäkanalinnut ja muutamat pikkulintulajitkin osaavat mennä lumen sisään kieppiin. Nyt lumi on pehmeää, mutta sitä on monin paikoin kovin vähän.
Kovilla pakkasilla voi vaikuttaa siltä, että omalla pihalla linnut vähenevät. Tämä voi johtua siitä, että ne keskittyvät runsaimmille ruokinnoille ja vähentävät liikkumistaan.
Kylmän uuvuttamia lintuja ei Hohtolan mukaan ole tullut Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hoitoringin tietoon tai hoidettavaksi. Hohtola kuitenkin muistuttaa, että kylmä nujertaa linnun usein yöpymispaikkaansa.
– Jos lintu kuolee pakkasiin, se tapahtuu ihmissilmän huomaamatta.
Joskus näkee sorsia, joiden nokkaa koristaa jääkerros. Hohtolan mukaan tämä voi viitata siihen, ettei lintu on joutunut supistamaan verenkiertoaan niin, että lämmöntuotto ei enää riitä pitämään kaikkia ruumiinosia lämpiminä.
Hohtolan mukaan kohta koittava talvilintulaskentojen kevätlaskenta kertoo tarkemmin, miten linnut ovat kuluvasta talvesta selvinneet.
Helmi-maaliskuun vaihteessa tehtävä laskenta on viimeinen kolmesti talvessa tehtävistä talvilintulaskennoista, joilla selvitetään talvilinnustomme levinneisyyttä ja runsautta. Laskennat on aloitettu 1950-luvulla, ja nykyään joka talvi lasketaan noin 500 reittiä.