Aki Keisun mummon met­säs­tä tuli suo­je­lu­koh­de, mutta nyt yk­si­tyi­sen luon­non­suo­je­lun rahat ovat lop­pu­mas­sa poh­joi­ses­sa

– Mummoni perusti yksityisen suojelualueen viiden lapsensa kanssa. Olin itsekin mukana tuossa tilaisuudessa ja kannustamassa suojelualueen tekemiseen, Aki Keisu kertoo.

Keisun ja hänen poikiensa yrityksen omistukseen alue tuli vajaa kymmenen vuotta sitten, kun Keisu osti suojelualueen edesmenneen isänsä sisaruksilta.

Suojelualue sijaitsee Pellon kunnassa Keisun vapaa-ajan asunnon lähellä. Metsä on perheen vierailukohteena kymmeniä kertoja vuodessa. Siellä viihtyvät niin perheen vanhemmat kuin nuoremmat.

– Tulee valtavan hyvä mieli, kun metsä saa olla koskemattomana. Meillä on omistuksessa myös talousmetsiä. Hoidan talousmetsiä paljon paremmalla mielellä, kun tiedän, että meillä on myös tällaista metsää, johon ei kosketa.

Suojelualueilla voidaan tehdä luonnonhoidollisia töitä. Niin on tehty Keisunkin metsäpalstalla.

Viime kesänä metsässä tehtiin soiden ennallistamista. Ojien täyttämisellä alueen vesitalous saatiin palautumaan lähemmäksi luonnontilaa.

– Vaikka jälki oli aluksi aika rajua, lähti luonto heti korjaamaan tilannetta. Lopputuleman pitäisi olla, että metsästä tulee entistä parempi luonnon eläimille ja kasveille, Keisu sanoo.

Pohjoiseen erillisrahoitusta

Valtio on rahoittanut yksityismetsien suojelua vuodesta 2005 lähtien.

Ensin Metso-ohjelman kokeiluhankkeena 2005–2008 ja vuodesta 2008 lähtien vakiintuneeksi muodostuneen Metso-ohjelman kautta.

Metso-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli viime vuoden loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia.

Pohjoisen kolmen ely-keskuksen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun,  alueilla Metso-tavoitteet on jo saavutettu.

Suojelurahoitusta kuitenkin edelleen löytyy. Rahoittaminen tapahtuu nyt ympäristöministeriön erillisrahoituksella, johon on budjettipäätös vuoteen 2025.

Pohjois-Suomen metsien suojelurahan nimellä kulkevaa erillisrahoitusta on tullut pohjoiseen kaksi kertaa: 18 miljoonaa vuonna 2020 ja 9 miljoonaa vuosille 2023–2025.

Toiveita jatkorahoitukselle

Suojelurahan kysyntä on ollut kovaa jo Metso-rahoituksen alkuajoilta lähtien ja kysyntä on jatkunut metsien suojelurahan voimassaoloaikana.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen luonto- ja alueidenkäyttöyksikön päällikkö Eero Melantie kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla erillisrahoituksen rahat loppuvat jo tänä vuonna.

– Meille tuli pohjoisen Suomen saamasta vuoden 2023 potista suurin osa, 4,3 miljoonaa euroa. Rahasta suuren osan on vienyt yli 200 hehtaarin suojelukohde Kuusamossa.

– Rahaa on jäljellä vielä miljoona euroa, mutta hyviä kohteita on paljon eikä rahoitus millään riitä niihin kaikkiin, Melantie jatkaa.

Hän sanoo, että jatkorahoitus on kiinni poliittisista päättäjistä, mutta tarvetta rahalle riittäisi.

Myös Lapissa rahat alkavat olla loppu. Lapin ely-keskus sai 2,3 miljoonaa euroa Pohjois-Suomen metsien suojelurahaa vuosille 2023–2025.

Viime vuonna rahaa käytettiin 23 metsäalueen suojelupäätökseen.

Lapin ely-keskuksen ylitarkastajan Ari Neuvosen mukaan aloitteita suojelualueiden tekemiseen tulee koko ajan. Jokainen aloite käydään huolellisesti läpi ja maanomistaja saa tiedon aloitteen etenemisestä.

Yksityismetsien suojelualueiksi soveltuvat parhaiten vanhat metsät, joissa on monenlaisia luontoarvoja ja riittävästi lahopuuta.

Lisäksi suoalueita voi tarjota suojelukohteiksi. Niiden rahoitus menee toisesta määrärahasta.

Pohjois-Pohjanmaalla soiden tarjonta on ollut runsasta.

Viime vuonna eri suojelutarkoituksiin otettiin maanomistajien tarjousten pohjalta Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 2 730 hehtaaria yksityisten maa-alueita. Niistä 1 100 hehtaaria oli metsänsuojelullisia ja loput pääosin soita.

Määrällisesti sopimuksia  tehtiin 132, joista metsänsuojelullisia oli reilut puolet, 72 kappaletta.