Ai­lan­gan­tun­tu­rin pump­pu­voi­ma­lan ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti val­mis­tui: Tun­tu­rin vir­kis­tys­käyt­tö päät­tyi­si ja Ke­mi­jär­ven jää­pei­te hei­ken­tyi­si paikoin

Pumppuvoiman ajatuksena on tasapainottaa sähköjärjestelmää, kun säästä riippuvaiset tuuli- ja aurinkovoima lisääntyvät voimakkaasti.

Vastarannalla näkyy Kemijärven Kuusilahti, johon ylös Ailangantunturiin pumpattu vesi laskettaisiin. Alustavan aikataulun mukaan voimalan rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2029 ja tuotanto vuonna 2032. Pumppuvoimalaitoksen toiminta voisi jatkua 2100-luvulle asti.
Vastarannalla näkyy Kemijärven Kuusilahti, johon ylös Ailangantunturiin pumpattu vesi laskettaisiin. Alustavan aikataulun mukaan voimalan rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2029 ja tuotanto vuonna 2032. Pumppuvoimalaitoksen toiminta voisi jatkua 2100-luvulle asti.
Kuva: Jussi Leinonen

Kemijärven Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) on edennyt Lapin ely-keskuksen arvioitavaksi.

Vesivoimayhtiö Kemijoki oy suunnittelee Ailangantunturille pumppuvoimalaitosta sekä voimajohtoa tunturilta Pirttikosken sähköasemalle. Voimala sijaitsisi noin 22 kilometrin päässä Kemijärven keskustasta.

Pumppuvoiman ajatuksena on tasapainottaa sähköjärjestelmää, kun säästä riippuvaiset tuuli- ja aurinkovoima lisääntyvät voimakkaasti. Vettä pumpataan laitoksen yläaltaaseen kun sähköä on paljon tarjolla ja se lasketaan ala-altaaseen, kun sähköä on niukasti tarjolla.

Kemijoki oy:n mukaan pumppuvoima alentaisi tukkusähkön hintaa, vakauttaisi sähkön hinnan vaihtelua ja parantaisi sähkön hinnan ennustettavuutta. Se myös edistäisi tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamista, jota tarvitaan päästöjen vähentämiseksi energiajärjestelmästä ja teollisuudesta.

Noin yhden neliökilometrin kokoinen yläallas on suunniteltu rakennettavaksi Ailangantunturin päälle ja ala-altaana toimisi Kemijärven Kuusilahti. Tuotettava sähkö liitettäisiin Fingridin Autissa sijaitsevaan Pirttikosken sähköasemaan.

Tekijä: Sammeli Harve

Vaikutuksia jääpeitteeseen ja kalastukseen

Konsulttiyhtiö Afryn laatiman arviointiselostuksen mukaan pumppuvoimalaitoksen negatiivisia vaikutuksia olisivat muun muassa Kemijärven jääpeitteen ja sitä myöten talvikalastusmahdollisuuksien heikentyminen vesitunnelin suuaukon läheisyydessä Kuusilahdella sekä Ailangantunturin virkistyskäytön päättyminen.

Lisäksi alueen soveltuvuus poronhoitoon heikkenisi.

Pumppuvoimalan rakentaminen ja käyttö tuhoaisi tunturissa sijaitsevan Tunturilammen ja osan siitä lähtevästä purosta, sillä yläallas patoineen rakennettaisiin Tunturilammen päälle.

Yläaltaan patoaminen sulkisi vaellusyhteyden Tunturilammen ja siitä lähtevän puron väliltä, jolloin puron kalasto ja vesieliöstö todennäköisesti taantuisi, selostuksessa kerrotaan.

Lue myös
Vajaan mil­jar­din euron voi­ma­la­han­ke uhkaa Ke­mi­jär­ven Ai­lan­gan­tun­tu­rin nie­riöi­tä – kalat jäivät jumiin tun­tu­ri­lam­piin yli 10 000 vuotta sitten

Lisäksi Ailangantunturilla sijaitsevista lähteistä osa jäisi yläaltaan alle. Lähialueen lähteistä yksitoista on vesilain mukaisia luonnontilaisia lähteitä. Niiden hävittäminen ja heikentäminen edellyttää poikkeamista luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta.

Lisäksi yläaltaan alle jäisi arvokas rinnesuo ja osa vanhan metsän alueesta.

Kemijärven jääpeite heikkenisi purkualueen ja salmien läheisyydessä, mikä heikentäisi talvikalastusolosuhteita etenkin Kuusilahdessa, Luuksinsalmessa ja Lehtosalmessa.

Pumppuvoimala lisäisi Kemijärven vedenkorkeus- ja virtaamavaihtelua. Se voisi selostuksen mukaan aiheuttaa lieviä haittoja vesieliöstölle erityisesti Kemijärven rantavyöhykkeessä. Lopputalven alhaisilla vedenkorkeuksilla vuorokautinen vedenkorkeusvaihtelu voisi kaksinkertaistua Kauhaselällä ja ulottua Lehtosalmeen.

Lehtosalmessa virtausnopeus kasvaisi ja virtaussuunta vaihtelisi aiempaa useammin, mikä voisi häiritä kalojen liikkumista. Pumppuvoimalan vedenotto voisi myös aiheuttaa suoraa haittaa kalastolle, jos kaloja ajautuu vesitunneliin.

Selostuksessa kerrotaan, että kalojen päätymistä vedenoton mukana vesitunneliin voitaisiin vähentää esimerkiksi virtauskannen tai muiden rakenteiden avulla.

Lisäksi kalojen päätymistä vedenottoon voitaisiin vähentää käyttämällä vedenottoaukon edustalle asennettavaa äänikarkotinjärjestelmää tai etäämmälle asennettavaa sähköistä kalaestettä.

Pumppuvoimalan rakentaminen heikentäisi Ailangantunturin alueen käyttökelpoisuutta poronhoidossa, sillä rakentaminen aiheuttaisi häiriötä porojen laidunnukseen.

Se voisi johtaa laidunalueiden pirstoutumiseen ja laidunpaineen kasvuun muualla, mikä taas heikentäisi poronhoidon toimintaedellytyksiä Hirvasniemen paliskunnan eteläosan ydinalueella.

Myös Hirvasniemen paliskunnan Palomaan erotusaidan käyttökelpoisuus todennäköisesti heikkenisi tai estyisi kokonaan.

Kemijoki oy on kertonut sitoutuneensa etsimään yhdessä paliskunnan kanssa keinoja hankkeen vaikutusten lieventämiseksi.

Kaksi reittiä voimajohdolle

Voimajohdolle on ideoitu kaksi vaihtoehtoista reittiä: Ailangantunturin länsipuolelta tai itäpuolelta. Itäpuolen vaihtoehdossa johto ylittäisi läheisen Natura-alueen ja kulkisi linnustollisesti arvokkaan alueen läpi.

Suunnitellun pumppuvoimalaitoksen läheisyydessä sijaitsee lisäksi uhanalaisen suurikokoisen päiväpetolinnun pesäpuu.

Häiriövaikutuksia voitaisiin lieventää ajoittamalla merkittävä häiriötä aiheuttavat rakennustoimet kriittisen pesimäajan ulkopuolelle sekä rakentamalla vaihtopesiä yli kilometrin päähän hankealueesta. Voimajohtoihin törmäämisen riskiä voitaisiin lieventää merkitsemällä voimajohtoja huomiomerkinnöillä.

Mielipiteet syyskuun aikana

YVA-selostuksesta voi esittää mielipiteitä ja lausuntoja 26. syyskuuta asti. Selostus on nähtävillä Kemijärven kaupungin palvelupiste Sortteerissa, Rovaniemen kaupungin palvelupiste Osviitassa, Kemijärven kaupunginkirjastossa ja Rovaniemen pääkirjastossa sekä ympäristöhallinnon verkkopalvelussa.

YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi.

Hanketta ja YVA-selostusta koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään 1. syyskuuta kello 17 alkaen Kemijärven kulttuurikeskuksessa (Hietaniemenkatu 5). Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä. Osallistumislinkki julkaistaan ennen tilaisuutta.

Nähtävillä olon jälkeen ely-keskus antaa YVA-selostuksesta niin kutsutun perustellun päätelmän, jota lupaviranomaiset käyttävät oman päätöksentekonsa aineistona. Ely-keskuksen perustellun päätelmän on määrä valmistua 26. marraskuuta mennessä.

Muutkin yhtiöt suunnittelevat Kemijärvelle pumppuvoimahankkeita. Pohjolan Voima oyj suunnittelee pumppuvoimalaa Askanaavalle. Suomen Voima oy:llä on vireillä Kapustan ja Vaaranlampien (Räisälän) pumppuvoimahankkeet.

Ilmoita asiavirheestä