Junamatkailuun viehättyneiden retkeilijöiden suunnitelmat voivat kokea melkoisen mullistuksen, jos suuntana on Pohjois-Ruotsi.
Odotettu henkilöjunayhteys Suomesta Haaparannan kautta eteenpäin on siirtynyt elokuulle. Nyt avajaispäiväksi on kaavailtu 10. elokuuta, kun Suomen koululaisten kesälomat ovat jo pääosin takana.
Luulajasta pohjoiseen logistisena valtaväylänä kulkeva malmirata on remontissa koko kesän. Käytännössä se tarkoittaa, että vain muutama henkilöjuna vuorokaudessa pääsee työmaiden läpi. Osa junavuoroista on kokonaan peruttu tai matkustajat siirretään osaksi tai koko matkaksi busseihin.
Ruotsin valtion satsausta malmiradan kunnostukseen on odotettu ja kiitelty. Rahaa remonttiin on varattu historiallisen suuri summa, eli kolme miljardia kruunua (noin 270 miljoonaa euroa).
Malmirata on Ruotsin raskaimmin liikennöity rataosuus Luulajasta Perämeren rannikolta aina Narvikin satamaan Norjaan. Malmiradan peruskorjaus on osa Ruotsin hallituksen vuosille 2026–2037 vahvistettua investointisuunnitelmaa.
– Investointi on välttämätön, jotta voimme vastata henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja malmikuljetusten tarpeisiin. Kesän aikana 2026 tehtävät ratatyöt nostavat koko rautatien tasoa, mutta työt jatkuvat myös tulevina vuosina, toteaa Trafikverketin (Liikennevirasto) alueellinen johtaja Helene Eriksson tiedotteessa.
Malmiradalla uusitaan ratapihoja, vaihdetaan raiteita, uusitaan tieliikenteen turvallisuuslaitteita ja yhteyslinjoja. Töitä on suunniteltu useamman vuoden ajan, jotta niiden vaikutukset vuoden 2026 aikatauluihin olisivat mahdollisimman pienet.
Malmiradalla on viime vuosina ollut useita onnettomuuksien aiheuttamia pitkäkestoisia liikennekatkoksia, joissa malmikuljetukset Norjan satamaan ovat keskeytyneet jopa kuukaudeksi.
Viimeisten katkosten jälkeen malmiradalla on rajoitettu henkilöjunaliikennettä, jotta malmi- ja tavarajunat ovat pystyneet liikennöimään. Tavara- ja malmikuljetusten priorisointi on kirvoittanut vastustusta paikallisissa asukkaissa ja matkailutoimijoissa.
Pohjoisen läänin pitkien välimatkojen vuoksi junat pohjoisesta Jällivaarasta tai Kiirunasta esimerkiksi Sunderbyn sairaalaan tuleville potilaille ovat olleet tarpeellisia.
Junien kulkemisessa pahimmat katkot kohdistuvat viikoille 20–40 eli toukokuusta syyskuun loppuun saakka. Mitään yhteistä koontia ratatöiden aiheuttamista muutoksista ei ole löydettävissä, vaan jokainen juna-aikataulun muutos on matkustajien itse selvitettävä.
Henkilöjunien ja aivan erityisesti yöjunien karsiminen Ruotsin pohjoisimmalla raideosuudella on nostanut jonkin tasoisen kapinan. Junilla pohjoiseen tulevien matkailijoiden määrä on merkittävä erityisesti Kiirunan alueelle ja Pohjois-Norjaan.
Kiirunan alueen matkailun toimijat ovat kirjelmöineen viranomaisille yöjunavuoron vähenemisestä, mutta toistaiseksi heidän viestinsä ovat jääneet kuulematta.
Abiskon intresseförening och idrottsklubb on pyrkinyt nostamaan julkiseen keskusteluun junaliikenteen merkitystä pohjoisen alueen asukkaille ja matkailulle.
Pekka Salomonsson, Kiruna Laplandin toimitusjohtaja toteaa malmiradan olleen välttämätön alueen matkailulle. Ilman toimivaa junayhteyttä eivät hänen mukaansa tunturikohteet Abisko, Björkliden ja Riksgränsen olisi onnistuneet kasvamaan nykykokoonsa.
– Yöjunien väheneminen puoleen eli yhteen on heikennys, jolla on vaikutuksia. Vaikka tilalle tulee bussiyhteys Uumajasta, se ei korvaa katoavaa yöjunaa.
Kiruna Laplandin Pekka Salomonsson sanoo korvaavien bussiyhteyksien merkityksen näkevän oikeastaan vasta kesän ja syyskauden jälkeen.
– Junia korvataan bussiyhteyksillä Narvikista Kiirunaan seitsemänä päivänä viikossa. Ne auttavat jonkin verran matkoja varaaville, mutta mikä niiden todellinen merkitys on nähdään vasta myöhemmin.
Sisarensa luona Kuusankoskella vieraillut Bodenin Haraldsissa asuva Pentti Lehtonen odottaa junaa Haaparannan asemalla. Komeassa asemarakennuksessa ei ole hänen lisäksi vielä muita kuin siivoojia.
– Yöjunalla menin etelään Tornion metsäpysäkiltä (Tornio Itäinen). Joku ystävällinen kanssamatkustaja tarjosi sinne kyydin, kun tilattu taksi ei joutanut odottamaan. Hyvin matka sujui ja nyt on vain muutaman minuutin Bodenin juna myöhässä.
Ruotsiin Kuusankoskelta vuonna 1967 muuttanut Lehtonen aikoo testata suoraa junayhteyttä Haaparannalta Suomeen, kun se loppukesästä alkaa.
– Täytyy sekin ainakin kerran kokeilla, Pentti Lehtonen tuumaa.