3 000 ho­pea­rup­laa vuo­des­sa pel­käs­tään Suomen puolen mit­tauk­siin – Tor­nion­jo­ki­laak­sos­sa his­to­rial­li­sia Struven ketjun pis­tei­tä löytyy mo­lem­min puolin rajaa

Kun tullaan huipulle, merenpinta on jäänyt vasta 97 metriä alemmaksi. Haaparannan laakeassa maastossa korkeus on kuitenkin huikea. Tällä kertaa sää on sateinen, joten nähtävyydet rajoittuvat Struven ketjusta kertovaan opastukseen ja kauniin ruskaiseen maisemaan. Vaikka aurinko paistaisi, metsä estäisi näkymät sinne, mihin ne ulottuivat 1849, jolloin kolmiomittauksia tehtiin juuri tästä pisteestä.

– Metsä oli hakattu niin, että täältä näki sekä Kaakamavaaralle että Alatornion kirkolle ja Huitaperiin, jotka olivat lähimmät kolmiomittauspisteet, Struven ketjun pohjoisiin osiin keskittyneen hankkeen koordinaattori Jarno Niskala tietää.

Valtava ja kallis työ

Mittauksia tehtäessä oli varmistettava, että signaalit näkyivät mittauspisteestä toiseen. Miten tämä tapahtui kännykättömänä aikana, sitä voi vain arvailla. Viesti oli luultavasti käytävä kertomassa joko jalan tai sen aikaisia kulkuvälineitä käyttäen.

Niin etäisyydet kuin muutkin mittasuhteet konkretisoituvat syrjäisellä Perävaaralla. Siellä ymmärtää, kuinka valtavasta hankkeesta oli kyse. Sitä se olisi vielä tänäänkin, mutta vielä enemmän silloin.

– Venäjän tsaari Nikolai antoi vuosittain 3 000 hopearuplaa pelkästään Suomessa tehtäviin mittauksiin, maanmittauslaitoksen maailmanperintökoordinaattori Pirkko Yliselä tarkentaa.

Anteliaisuuden taustalla oli toki myös oma lehmä ojassa.

– Kyse oli sotilaallisista ja geopoliittisista motiiveista. Tsaari halusi näin sitoa valtakunnan läntiset alueet tiukasti emämaahan, Yliselä sanoo, ja mikäpä olisi siihen parempi keino kuin entistä tarkemmat kartat.

Vain kahden valtion poikki

Kukkolan Perävaara sijaitsi Ruotsin puolella, mutta ilmeisesti tsaari ei pitänyt niin tarkkaa lukua, vaan rahoitti nähtävästi myös Ruotsin Tornionlaaksossa ja Norjassa tapahtuneet mittaukset.

Pienoinen Perävaara oli siis osa suurta maailmanpoliittista ketjua. Ruotsin suurvalta-aika oli hiipumassa, mutta Venäjä oli niin mahtava, että Struven ketjukin kulki ainoastaan kahden valtion, Venäjän ja Ruotsin (Norja kuului tuolloin unioniin) kautta, kun se tänä päivänä ulottuu kymmenen valtion maaperälle: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova.

Maailmanperintöön varsinaisten 265 mittauspisteen joukosta valituista 34 mittauspisteestä seitsemän on Suomessa.

Niistä kolme, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Enontekiön Stuorrahanoaivi kuuluvat niin sanottuun Lapin ketjuun.

Ruotsin puoleisia Lapin ketjun maailmanperintöpisteitä ovat Perävaara, Pullinki, Jupukka ja Tynnyrilaki. Viimeksi mainittu sai kansan suussa uuden nimen mittauspisteillä merkkinä käytetyn, paalun nokkaan kiinnitetyn tynnyrin mukaan.

Norjan maailmanperintöpisteet ovat Kautokeinon Luvdiidcohkka ja Baeljasvarri, Alattion Lille Raipas ja Hammerfestin Fuglenes.