Eihän se jäälle hyvää tee, jos lämpötila on jatkuvasti plussan puolella ja taivaalta vihmoo vettä harva se päivä.
Sulaminen on vääjäämätön tosiasia.
Siksi Oulussa Alakyläntien varressa viime viikonloppuna harjoittelemassa olleita jääkiipeilijöitä ei yllätetty housut kintuissa.
Vaikka toki voimakas rysähdys kuului kauas pääkallopaikalta.
Oulun Kiipeilyseura -91:n ylläpitämän Alakyläntien jääkiipeilytornin jäät putosivat kertalaakista maahan.
Jäätä on enää 21 metrin korkeuteen yltävän tornin alaosassa.
– Vaarana on, että sekin tulee alas, jos sää pysyy tällä tavalla plussan puolella, Oulun Kiipeilyseuran seuratoiminnan ohjaaja Heidi Pienipaavola kertoo.
Kuluva talvi on ollut jääkiipeilytornille pahin mahdollinen.
Kiipeilykautta ei ole pystytty virallisesti avaamaan.
– Jäädyttäminen aloitettiin joulun aikana, kun ennuste lupasi hieman pidemmäksi aikaa pakkasta. Jäätä oli sen verran, että tornissa olisi pystynyt kiipeilemään turvallisesti. Kautta ei kuitenkaan varsinaisesti ehditty aloittaa.
Jylhää ilmestystä ei jäädytetä hetkessä. Kyse on noin parin viikon projektista.
Vesi pumpataan tornin viereisestä lammesta. Korkeuksiin kohoavan putken suuttimet ohjataan suihkuttamaan vettä haluttuihin paikkoihin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Jäädytyksestä vastaava talkooporukka on huomannut, että Oulussa tuivertava tuuli lyö ajoittain kapuloita rattaisiin. Puhuri saattaa puhaltaa vettä aivan väärään paikkaan.
Vesi virtaa tavallisesti 24 tuntia vuorokaudessa noin kahden viikon ajan.
– Kun torni alkaa näyttää valmiilta, viimeistelyä saatetaan tehdä moottorisahalla. Sillä otetaan pois mahdolliset vaaralliset palat, Pienipaavola sanoo.
Torni on sijainnut nykyisellä paikallaan kymmenisen vuotta. Kaiken kaikkiaan Oulussa on nautittu tornin palveluksista tuplasti pidempään.
Pyyhettä ei ole vielä heitetty kuluvan talven osalta lopullisesti kehään.
– Luulen, että yritämme vielä jäädytystä, jos saamme hyvät pakkaset. Jos keli pysyy tällaisena, jäädytystä ei aloiteta.
Oululaiset kiipeilypiirit toivovat tulevilta talvilta paukkuvia pakkasia sormet ristissä.
Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä napauttamalla.
Jääkiipeilymahdollisuus on alueen harrastajille elintärkeä. Muutoin lajin pariin mielivä joutuu suuntaamaan Posion Korouomaan, mihin on Oulusta noin kolmen ja puolen tunnin ajomatka.
– Puitteet ovat ainutlaatuiset. Helsingin Paloheinässä on vaneritorni, mutta jäätä siellä ei ole.
Vaikka korkeuksiin ei kiivetä jäätä pitkin välttämättä koko talvena, on kiipeilytorni siitä huolimatta kisakäytössä 1. maaliskuuta, kun Oulussa ratkotaan jääkiipeilyn aikuisten ja nuorten Suomen mestaruudet.
Kilpailijat hyökkäävät tornin vaneriseinälle, jossa jäätä ei ole normaaliolosuhteissakaan. Kisoissa käytetään mahdollisesti hyödyksi myös tornin alaosassa kimaltelevaa jäätä.
Arvokisoista Oulun Kiipeilyseura sen sijaan pitää taukoa. Alakyläntien varressa on järjestetty vuosien varrella muun muassa nuorten MM- ja EM-kisoja sekä ratkottu aikuisten Euroopan mestaruuksia.
– Päätimme, että järjestämme tänä vuonna hieman pienemmät kisat, jotta talkooväki saa hengähtää. Meiltä kyllä kyseltiin, että emmekö voisi pitää arvokilpailuja tänäkin talvena.
Oulu on vakiinnuttanut paikkansa jääkiipeilyn arvostettuna kisanäyttämönä.
Pienipaavolan ja kumppaneiden haaveissa siintää MM-kisojen tuominen kaupunkiin.
– Ongelmana on se, että nykyinen torni on vähän liian pieni. MM-kisojen järjestäminen vaatisi paljon rahaa, jotta voisimme rakentaa tänne esimerkiksi uusia osia.