Lähikansallispuisto Ruotsin puolella
Kilometritolkulla hiekkarantoja ja dyynit kuin Afrikassa. Venetaksimatkan päässä oleva Sandskär on upea paikka retkeilyyn ja meriluonnon ihailuun.
Muut venekyytiläiset nostelevat monen päivän ruokakasseja venetaksista laiturille, mutta meillä on selässä vain päiväreput. Se harmittaa heti.
Edessä levittäytyy pienten punaisten rakennusten rykelmä, sen takana ja sivuilla näkyy hiekkadyynejä. Linnunlaulut sekoittuvat keskenään.
Yr.no ennusti sadetta, mutta saaren yllä paistaa aurinko. Lipputangossa on Ruotsin lippu ja näkymä on niin idyllinen kuin punamökkinen saaristolaiskylä vain voi olla.
Olemme saapuneet noin tunnin ja vartin kestäneen venematkan jälkeen Haaparannan saariston kansallispuistoon ja sen eteläisimpään kolkkaan ja suurimpaan saareen Sandskäriin. Edessäni näkyvät punaiset torpat kuuluvat Kumpulan kalastajakylään, jossa on kalastettu jo 1700-luvulla.
Kumpulan kalastajakylä sijaitsee Sandskärin eteläkärjen sataman välittömässä läheisyydessä. Kumpulan autiotupa on kuvan vasemmanpuoleisin rakennus.
Nykyään saari on suosittu retkikohde ja monipuolisen linnustonsa ansiosta lintuharrastajien suosiossa.
Ruotsin Lääninhallitus tukee kansallispuiston kaupallisia venekyytejä. Saman päivän aikana tapahtuva meno–paluu saarelle maksaa 300 Ruotsin kruunua eli noin 28 euroa. Mikäli yöpyy saarella ja palaa seuraavana päivänä, maksaa venekyyti molempina päivinä 300 kruunua.
Polttoaineen hinta näkyy tyhjänä satamana
Kalastaja ja Sandskärin-venettä ajava Kim Innala on kolmannen polven kalastaja. Hän on liikkunut Perämerellä koko ikänsä.
Sandskärin eteläkärjessä sijaitsevat sekä Kumpulan satama sekä Kumpulan kalastajakylä, jossa on yksityisten mökkien lisäksi kolme vuokramökkiä. Niistä jokaisessa on kaksi kerrossänkyä petivaatteineen, kaasuliesi, ja kaasulla toimiva jääkaappi.
Mökkien vuokraus ja venekyydin ostaminen tapahtuvat innala.se-nettisivujen kautta. Paikallinen, kolmannen polven kalastaja-kapteeni Kim Innala on liikennöinyt Ruotsin Lääninhallituksen tukemaa venereittiä vuodesta 2018 asti. Hänen yrityksensä vastaa myös mökkien vuokrauksesta. Vuokramökin hinta on 750 Ruotsin kruunua eli noin 70 euroa yöltä.
Venekyyti lähtee Haaparannan Nikkalassa sijaitsevasta satamasta kello 9.30 Suomen aikaa (8.30 Ruotsin aikaa) ja paluu satamaan on noin kello 17 Suomen aikaa (kello 16 Ruotsin aikaa) keskiviikkoa ja lauantaita lukuun ottamatta kaikkina muina viikonpäivinä. Venekyydit jatkuvat elokuun puoleen väliin asti.
Saaren vuokratuvat ovat hyvin varusteltuja. Julkinen sauna sijaitsee vuokratupien lähellä. Vesi kannetaan kaivosta.
Kim Innalan mukaan Kumpulan satama on yleensä tähän aikaan vuodesta täynnä veneitä, mutta polttoaineen korkean hinnan vuoksi pääasiassa Ruotsista ja Suomesta saapuneita veneilijöitä on tänä vuonna näkynyt vähemmän. Reissupäivänä Innalan vene on laiturissa ainoa.
Kumpulasta löytyy myös tolpilla merkitty telttailualue. Telttailu on Sandskärissä sallittu ainoastaan merkityillä paikoilla. Toinen teltta-alue löytyy saaren pohjoiskärjestä. Sen yhteydessä on myös huussit, puuliiteri ja useampi tulistelupaikka.
Vanha kirkko ja sauna
Sandskärin kappelin takana on pieni hautausmaa. Sinne on haudattu ainakin mökkinsä eteen puukotettu mies ja merestä vuonna 1910 ajelehtimasta löydetty ruumis.
Paikkakunnan suurin rakennus on täälläkin kirkko. Saaren 8,5 metriä korkea kappeli on rakennettu 1700-luvun lopussa ja se sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä kalastajakylästä. Kappeli on alun perin ollut torniolainen kauramakasiini, joka siirrettiin saarelle, jotta sandskäriläisten kalastajien ei tarvinnut soutaa viikoittain mantereelle kirkollisiin menoihin.
Kumpulan kalastajakylän yhteydessä on myös julkinen sauna, jota kaikki saavat käyttää. Sauna ei sijaitse vesirajassa, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole uimarantaa. Saunan edessä on kaivo.
Hiekkarannat ja lentohiekkadyynit
Baatilahden uimaranta sijaitsee saaren eteläkärjessä. Suurin osa Sandskärin hiekkarannoista sijaitsee kuitenkin saaren pohjoisnokalla, jota yhtäjaksoinen, kilometrien pituinen hiekkaranta reunustaa.
Kappelin ja saunan tutkimisen jälkeen suuntaamme opaskylttien viitoittamalle vaellusreitille, joka kulkee saaren etelä- ja pohjoiskärjen välillä. Sandskärin karu kasvillisuus on herkkää, minkä vuoksi saarella suositellaan liikkumaan pitkospuita ja merkittyjä polkuja pitkin.
Saaren eteläkärjessä sijaitsee Baatilahti, yksi Sandskärin upeista uimarannoista. Uimme ja juomme kahvit rannalla. Saaren luonto on karuudessaan kaunista. Mieli assosioi hiekkadyynit Afrikkaan, vaikka olemme Pohjois-Ruotsissa.
Hirvet kulkevat mantereelta Sandskäriin talvisin jäitä pitkin.
Baatinlahdelta palaamme takaisin vaellusreitille ja suuntaamme kohti pohjoista. Luontopolun varrella on myös ”stadion” eli korkeiden hiekkadyynien ympäröimä, laaja ja tasainen hiekka-alue, joka muistuttaa jalkapallostadionia.
Norduddenia eli saaren pohjoista, suippoa niemenkärkeä reunustaa usean kilometrin pituinen hiekkaranta. Uida voi missä vaan. Pulahdamme uimaan saaren länsipuolella, jossa vesirajaa reunustavat meren munanmuotoisiksi hiomat kivet. Tekisi mieli kerätä kauniita kiviä mukaan, mutta niiden vieminen pois saarelta on kielletty.
Venetaksin kyytiin pääsee pohjoiskärjestäkin
Sandskärin luonto tuo paikoitellen mieleen Afrikan savannit. Hirvenpapanat paljastavat, että ollaan Pohjois-Ruotsissa.
Tarkoituksemme oli kävellä noin viiden kilometrin vaellusreitti edestakaisin, mutta lopulta päädyimme kulkemaan sen vain etelä–pohjois-suunnassa. Maisema ansaitsee pysähtymisen.
Luontopolku alkaa Kumpulan kylästä ja kulkee ”stadionin” kautta upeaan, ryhmymäntyjen täyttämään metsään, jonka pohjaa myötäilee mustikkavarvikko. Sen jälkeen vaellusreitti jatkuu taas karumpana, hiekkadyynien ja heinikoiden määrittelemänä maisemana kohti saaren pohjoiskärkeä.
Noin puolessa välissä reittiä saari kapenee ja hiekkarannat alkavat sekä kärjen itä- että länsipuolella. Kuulemme ainakin punajalkaviklon laulua ja näemme käpytikan. Metsästä saamme seuraksemme myös hyttysiä.
Sandskärin hiekkarannat houkuttelevat telttailemaan, mutta telttailu on saarella sallittu ainoastaan telttailuun osoitetuilla alueilla saaren pohjois- ja eteläkärjissä.
Kumpulan syvän venesataman lisäksi Sandskärin pohjoiskärjen itäpuolella on laituri, josta Kim Innala poimii meidät veneeseen.
Venetaksi starttaa paluumatkalle saaren eteläkärjestä klo 14.30 Ruotsin aikaa ja pysähtyy poimimaan kyytiläisiä pohjoiskärjen laiturista noin klo 15 Ruotsin aikaa. Saarelle omilla veneillään saapuvat voivat kiinnittyä veneellä maihin tai poijuun.
Venetaksi pysähtyy poimimaan kyytiläisiä myös saaren pohjoiskärjen laiturista.
Lähikansallispuisto
Haparanda Skärgårds nationalpark
Haaparannan saariston kansallispuisto sijaitsee Perämeren kansallispuiston länsipuolella Ruotsissa.
Kuva: Liubov Alekseeva
Haaparannan saariston kansallispuisto Ruotsin Haaparannalla.
Perustettu 1995. Pinta-ala noin 6 000 hehtaaria. Vertailun vuoksi läheisen Perämeren kansallispuiston pinta-ala on noin 15 700 hehtaaria.
Suurimmat saaret ovat Sandskär ja Torne-Furöhö.
Sandskärin lisäksi venetaksilla pääsee myös lähempänä mannerta sijaitsevaan Torne-Furöhön.
Sandskärin ja Torne-Furön lisäksi Haaparannan saariston kansallispuistoon kuuluu muutamia pienempiä saaria.
Osa pienemmistä saarista (Isalandet, Stora Harrsten, Lilla Harrsten, Eva, Björn ja Korkea) ovat lintujensuojelualuetta, joille ei saa rantautua touko-heinäkuussa.