Ympäristöministeriö on pistänyt hyllylle tilaamaansa selvityksen tuulivoiman vaikutuksista maakotkien reviireihin.
Hyllylle meni myös toinen raportti, joka koski tuulivoimalle herkkiä lintualueita merellä.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselle oli pettymys, ettei raportteja julkaistu.
– On harmi, että raportteja ei kuitenkaan uskallettu julkistaa, sanoo ylitarkastaja Minna Takalo.
Takalon mukaan esimerkiksi maakotkien reviirejä koskeva raportti olisi antanut parhaaseen asiantuntemukseen pohjautuvia suuntaviivoja tuulivoiman yhteisvaikutuksista koko maassa.
Ely-keskukset ovat toivoneet ympäristöministeriöltä kokonaisvaltaista selvitystä tuulivoimarakentamisen reunaehtoihin ja ohjaamiseen.
Hyllytyksestä kertoi maanantaina Helsingin Sanomat. Lehden mukaan kommenttikierroksella olleet selvitykset päätettiin jättää julkaisematta sen jälkeen, kun ne olivat saaneet kriittisiä kommentteja Metsähallituksen tuulivoimayksiköltä sekä tuulivoima-alan etujärjestöltä Suomen uusiutuvat.
Esimerkiksi Metsähallituksen kriittisessä kommentissa todetaan maakotkaselvityksen haastavan tuulivoimahankkeiden kehitystä ja vaarantavan Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen.
Ympäristöministeriön selvitystä ohjanneiden virkahenkilöiden perustelun mukaan kommenttien huomioiminen olisi vaatinut yllättävää lisätyötä, johon ei nyt ollut voimavaroja.
Sekä ympäristöministeriöstä että ministeri Kai Mykkäsen (kok.) kabinetista kiistetään HS:lle, että kyse olisi ollut poliittisesta ohjauksesta.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus oli yksi raportteja kommentoineista tahoista. Mikäli epäselvyyksiä oli, raportit olisi Minna Takalon mukaan tullut muokata loppuun.
– Raportit eivät olisi missään nimessä estäneet ja rajoittaneet vaan sujuvoittaneet vihreää siirtymää.
Takalon mukaan olisi ollut kuntien ja tuulivoimahankkeista vastaavien etu, jos reunaehdot olisi saatu riittävästi ja tasapuolisesti määritettyä.
Ely-keskukset ohjaavat alueillaan tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointia eli yva-menettelyä. Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on usein haastavaa.
Takalon mukaan yva-menettelyyn tulee laajempia alueita, kuin mitä maakuntakaava osoittaa tuulivoimalle potentiaaliseksi. Ohjaus onnistuu ilman raporttejakin samoilla periaatteilla, mutta helposti mennään vaikeamman kautta ja hanke voi pitkittyä.
Raporttien myötä esimerkiksi maakotkareviirien näkökulmasta ongelmattomiksi ennakoidut hankkeet olisivat edenneet sujuvammin. Samoin riski valitusperusteisiin ja oikeuskäsittelyihin olisi pienempi.
Maakotkia koskevan raportin kirjoittaja oli Metsähallituksen luontopalvelujen erityisasiantuntija Hannu Tikkanen. Hän oli yhtenä kirjoittajana myös merialueiden linnustoa koskevassa raportissa.
Tikkanen on maakotkaspesialisti, joka laati parin vuoden takaisen selvityksen tuulivoiman vaikutuksista Pohjois-Pohjanmaan maakotkareviireihin.
Tikkasen mukaan tavoitteena oli tuulivoimarakentamisen ja kotkareviirien yhteensovittaminen: kokonaisuuden hallinta, sujuvoittaminen ja pitemmällä tähtäimellä jopa tuulivoiman määrän maksimointi.
– Kun se saadaan sijoitettua hyville paikoille, saadaan enemmän tuulivoimaa. Huonoille paikoille sijoitetut hankkeet blokkaavat paremmilla paikolla olevia. Siitä on esimerkkejä, Tikkanen sanoo.
– Pienikin hanke saattaa aiheuttaa sen, että samalle maakotkareviirille ei mahdu enää muita.
Myös Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristöpäällikkö Erika Kylmänen harmittelee kansallisen selvityksen hyllylle jäämistä. Tosin hän uskoo, että sekin vielä saadaan aikaiseksi.
Pohjois-Pohjanmaan osalta raportin kaatuminen ei Kylmäsen mukaan ole suuri asia. Riittävä selvitys maakunnan kotkareviirien suhteen on olemassa, juuri Hannu Tikkasen laatimana.
Maakotkia on tarkasteltu myös toisessa selvityksessä, joka koski Natura-alueita.
– Aiemmin on käytetty kahden kilometrin etäisyyttä maakotkan pesään. Se ei ole enää käyttökelpoinen tapa, Kylmänen sanoo.
Kylmäsen mukaan loppuvuodesta valmistuvassa energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alueet on rajattu maakotkan ydinreviirialueiden ulkopuolelle.
Ympäristöministeriön hyllyttämät selvitykset olisivat tulleet kaikkien maakuntien kaavoitustarpeisiin. Esimerkiksi Lapissa ei ole tehty samankaltaista maakotkaselvitystä kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
Maakotka on uhanalaisluokituksessa arvioitu vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa on noin 400 asuttua maakotkareviiriä. Niistä ylivoimainen valtaosa sijoittuu Oulujoen pohjoispuolelle.
Pohjois-Pohjanmaalla on noin 90 maakotkareviiriä. Valtaosaan niistä sijoittuu rakennettu, kaavoitettu, vireillä oleva hanke tai mahdollinen tuulivoima-alue.