Ylläksen kylissä suhtaudutaan varauksellisesti kunnan esittämiin kasvusuunnitelmiin. Tunturialueelle tavoitellaan 50 000 vuodepaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Se tarkoittaa nykymäärän kaksinkertaistamista.
Äkäslompolon kyläyhdistyksen puheenjohtaja, matkailuyrittäjä Vesa Kaulanen vastustaa moista.
– Täysin järjetöntä, hän puhahtaa.
Tunturialueen asukasmäärän visioidaan kasvavan samassa suhteessa lähelle 2 500 asukasta.
– Kasvua tarvitaan, mutta sen pitää olla järkevää, Kaulanen sanoo.
"Tavoitteet mietittävä ensin"
Luvut on kirjattu Ylläksen uuden osayleiskaavan luonnokseen, joka oli viime vuonna nähtävillä. Rinnalla työstetään Ylläs 3 -kehittämissuunnitelmaa.
Kyläyhdistysten mukaan yleiset tavoitteet ja matkailustrategia pitäisi miettiä ensin rauhassa ja vasta niiden pohjalta kaavoittaa.
– Se tässä on vähän erikoista, että niitä tehdään yhtä aikaa, Ylläsjärven kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Juuso sanoo.
Sekä Kaulanen että Juuso pitävät kasvutavoitteita rajuina ja kestämättöminä. Heidän mukaansa alueen perusinfra pitäisi varmistaa ensin kuntoon.
– Meillä on myös kyläympäristöt. Ei kaikkia luontoelämyksiä pidä laittaa kansallispuistoon, Heikki Juuso sanoo.
Kasvutavoitteissa kyläyhdistykset painottaisivat määrän sijasta laatua ja ympärivuotisuutta.
– Ei ole järkeä rakentaa toista Leviä tähän viereen, kun yksi on jo kuudenkymmenen kilometrin päässä, Vesa Kaulanen sanoo.
Tavoitteet ovat viesti maailmalle
Visit Ylläksen toimitusjohtaja Kati Vehmas sanoo, että kasvutavoitteet ovat alueen matkailumarkkinoinnin kannalta tärkeitä. Suunnitelmia seuraavat esimerkiksi lentoyhtiöt, VR ja Finavia.
– Niiden panostukset ovat kiinni siitä, miltä alueilta tulee kasvusuunnitelmia, Vehmas sanoo.
Liikenneyhteydet ovat yhä tärkeämpiä, kun autottomien matkailijoiden määrä kasvaa. Jo nyt Ylläksen yksi keskeinen matkailijatyyppi on helsinkiläinen perhe, joka tulee Kolariin junalla. Omalla autolla mökkitien varteen saapuvien Ylläksen-ystävien määrä puolestaan vähenee vääjäämättä.
Muutos tarkoittaa, että rakentamisen pitää olla entistä tiiviimpää tai joukkoliikenneyhteyksien hyviä.
– Se on haasteellista nykyisten pussinperäteitten suhteen, kun eihän siellä mahdu edes linja-auto kääntymään, Vehmas sanoo.
Jos Ylläkselle rakennettaisiin tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia uusia petipaikkoja, ne eivät Vehmaan mukaan ole samanlaista mökkirakentamista, mitä tähän asti on nähty.
Toisekseen hän muistuttaa, että petipaikkamäärä on rakennusneliöistä johdettu luku.
– Ei Ylläksellä ole nytkään 25 000 sänkyä, hän sanoo.
Kunta korostaa maanomistajien etua
Uuden kaavaluonnoksen kasvutavoitteet ovat liki samat kuin nykyisessä, vuoden 2008 kaavassa, sanoo Kolarin vt. kunnanjohtaja Hannu Haapala.
Alue on hieman eri, sillä uudesta luonnoksesta on leikattu pois Hannukaisen kaivosalueet. Tästä on poikinut kritiikkiä, että kunta työstää rinnan kahta vierekkäistä, mutta keskenään ristiriitaista suunnitelmaa.
Kunnan vastaus pienempiä kasvutavoitteita vaativille on ollut maanomistajien etu: maan arvo laskee, jos rakentamisalueita vähennetään. Pääosa alueen maista on Metsähallituksen tai yksityisten omistamia.
Itsekin maanomistajiin lukeutuva Vesa Kaulanen ei perusteluja niele.
– Kunnan vastaus on ollut vähän sellainen, että aivan kuin pitäisi nykyisiä rakennuksia purkaa, jos tavoitteita pienennetään, Kaulanen sanoo.
Tiiviimpää rakentamista ja parempia maita
Uusi kaavaluonnos tavoittelee entistä tiiviimpää rakentamista, ja loma-asumisen tilalle tuodaan asuinrakentamista. Lisäksi joitakin heikoiksi rakennusmaiksi katsottuja alueita on rajattu pois rakentamisesta.
Koska kaavan tavoitteista on keskusteltu kovasti, kunta on ilmoittanut ottaneensa aikalisän suunnitelmiin. Se lienee lähinnä symbolinen ele, sillä tavoite on saada kaava hyväksyttäväksi alkusyksystä.
Kylien lisäksi kritiikkiä on esittänyt esimerkiksi kunnan tekninen lautakunta. Se totesi äänestyksen jälkeen, että ennen kaavalausuntoa pitäisi nähdä kehittämissuunnitelma ja selvittää 50 000 petipaikan oikeellisuus.
Myös Metsähallitus on todennut, että jatkossa pitäisi painottaa myös luonnon kantokykyä.
Hannu Haapala uskoo, että keskusteluissa vaikein vaihe on selätetty. Hän korostaa, että osayleiskaava ei johda rakentamiseen, vaan lopputulos riippuu asemakaavoista ja ennen kaikkea talouden suhdanteista.
Tavoitteita
Ylläksellä on nyt arviolta 900 pysyvää asukasta ja osoitteettomia asukkaita.
Kaavassa on mahdollistettava "kovan kasvun" tavoite 4 500 asukasta.
Suunnitellaan rakentamisalueita niin, että voidaan saavuttaa 50 000 vuodepaikkaa vuoteen 2040 mennessä.
Nyt laskennallisia vuodepaikkoja on arviolta 23 000.
Pyritään kestävän kehityksen, paikallisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistamiseen.
Osayleiskaavassa osoitetaan kolme vaihetta eli rakentamisen ja laajentumisen alueet sekä resrvialueet.
