Riitta Ahmasalo soittaa keskeltä Lapin erämaata. Ahmasalo maalaa Ylä-Lapin kuivuudesta karun kuvan.
Jängällä pääsee melkein kävelemään lenkkareilla. Sääskistä tai kimalaisista ei näy merkkiäkään.
Normaalisti laventelin värissä kukkiva kanervikko on haalistunut värittömäksi. Kasvisto on muuttunut vihreänrusehtavaksi pelkästä kuivuudesta.
– Ei sinne oikeastaan tee mieli mennä, kun luonto tuntuu menevän rikki jalan alla, Ahmasalo kertoo.
Rovaniemeläisellä Ahmasalolla on erämaatupa Kyynelvuonon kupeessa Inarissa. Hän on retkeillyt Inarissa parinkymmenen vuoden ajan, mutta vastaavanlaista lämpöä ja kuivuutta hän ei muista.
– Metsissä on surullinen tunnelma. Toivoisi vain, että vettä tulisi äkkiä ja paljon, Ahmasalo summaa.
Ahmasalo muistuttaa pohjoisessa vaeltajia, että kuivuus on myös kuivattanut puroja ja laskenut vesiä. Ahmasalo kertoo käyneensä kajakkiretkellä Aitajärvellä, jossa pienimmät purot olivat kuivuneet kokonaan.
– Kajakit piti raahata eri reittiä, kun ei pystynyt menemään sitä kautta, mitä oli ajatellut.
Pohjaeläimet kuolevat purojen kuivuessa
Poikkeuksellisen lämmin kesä vaikuttaa Ylä-Lapin luontoon.
Joet, joilla on pienet valuma-alueet tai joilta puuttuu latvajärvet, ovat ottaneet osumaa.
Osa pienemmistä puroista on kuivunut kokonaan.
– Kalathan lähtevät sieltä pois, kun ne pääsevät uimaan. Pohjaeläimet, jotka eivät pääse karkuun, jäävät kuiville ja kuolevat kuivuuteen, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntija Ari Savikko.
Vaikka kuivunut uoma tai puro täyttyisi uudelleen, ovat kalojen ravintovarat vähentyneet. Suurin riski kuivuudessa onkin se, että ravinto muuttuu niin huonoksi, että se ei enää kiinnosta kaloja.
Ekosysteemin elpyminen suotuisissa olosuhteissa kestää Savikon arvion mukaan pari vuotta. Palautumisen nopeus riippuu siitä, joutuuko ekosysteemi aloittamaan nollasta.
– Kuivuudessa on myös se riski, että jos syksyllä purot ja joen uomat eivät täyty, ne jäätyvät talvella pohjia myöten, Savikko kertoo.
Ylä-Lapin jokien lämpötilat jopa viisi astetta lämpimämpiä
Helle vaikuttaa myös vesistöjen lämpötiloihin. Vesistöt ovat nyt erityisen lämpimiä.
Savikon mukaan vastaavanlaisia lyhyempiä jaksoja on ollut 2010-luvulta alkaen.
– Lämmin jakso on kestänyt tänä vuonna kuukauden. Vesi ei ole päässyt viilenemään edes yöaikaan ennen elokuuta.
Korkeimmat mitatut lämpötilat ovat yltäneet miltei 22 asteeseen. Pienemmissä puroissa lämpötilat ovat nousseet tätäkin korkeammalle.
Savikon mukaan tyypillinen lämpötila kesäaikaan on vesistöstä riippuen 15–18 astetta. Tänä kesänä jokien lämpötilat ovat liikkuneet keskimäärin 18–20 asteen välillä isoissakin joissa.
– Juutuanjoessa ei ole koskaan aiemmin ollut 21,8 astetta lämmintä.
Savikko kertoo, että kalalajit suhtautuvat erillä tavoin nouseviin lämpötiloihin.
Hauet ja ahvenet jopa nauttivat yli parinkymmenen asteen lämpöisistä vesistä. Sen sijaan lohikalat, kuten taimen ja harjus, ovat sietokykynsä ylärajoilla.
Yli 20 asteessa lohikalat ovat passiivisempia, eivätkä syö niin paljon kuin normaalisti. Passiivisuus vaikuttaa siten myös kalojen kasvuun ja lisääntymiseen.
– Kun kalat menevät huonompaan kuntoon, ne eivät tee sukutuotteita. Kudussa saattaa tulla välivuosia sen takia.
Lohikaloille alkaa tulla tuhoja 24–25 asteessa. Luonnossa kalat ovat kuitenkin taitavia löytämään syvänteistä viileämpiä paikkoja oleskella.
– Joukkokuolemia ei ole odotettavissa, vaikka lämpötilat pysyisivätkin tällaisina.
Muutokset Ylä-Lapin luontoon voivat tulla nopeasti
Utsjoen Kevolla mitattiin yhteensä 24 hellepäivää kesän aikana.
Se on Kevon mittauslaitoksen korkein hellepäivämäärä laitoksen perustamisen jälkeen, kertoo Forecan päivystävä meteorologi Joanna Rinne.
Lapissa kesä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan paikoin poikkeuksellisen lämmin, eli vastaavanlaista ei olla nähty 30 vuoteen.
Muuallakin Lapissa kesä oli harvinaisen lämmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin.
Rinteen mukaan kesän sademäärät eivät ole kovin poikkeavia edellisvuosista, mutta kovat helteet vaikuttavat veden haihtumiseen.
– Ilmastonmuutos ei mene tikkusuoraan ylöspäin, että joka vuosi on lämpimämpää. Se sahaa niin, että välillä tulee viileämpiä vuosia, Luken asiantuntija Ari Savikko muistuttaa.
Muutos voi olla hyvinkin nopea. Savikko kertoo, että säiden ääri-ilmiöt tulevat nyt helposti silmille Ylä-Lapissa.
– Ne ovat selviä viestejä, että ääri-ilmiöt tulevat jatkossa lisääntymään.
Ylä-Lappi saa vielä odottaa helpotusta kuivuuteen.
Forecan päivystävä meterologi Rinne kertoo, että viikonloppuna Inarissa ja Utsjoella sataa paikoittain viisi millimetriä vettä, mutta kunnon sateita saadaan odotella ainakin ensi viikon loppupuolille.