Yksi Suomen tun­ne­tuim­mis­ta hii­den­kir­nu­alueis­ta jää vaille kun­nos­sa­pi­toa – Re­mon­til­le ei löydy to­teut­ta­jaa

Rautiosaaren kyläyhdistys on huolehtinut vuosikymmenien ajan Sukulanrakan hiidenkirnujen kunnossapidosta. Arkistokuvassa kyläyhdistyksen edustajat Erkki Erola, Pentti Kuukasjärvi ja Hannu Erola tyhjentävät yhtä kirnuista.
Rautiosaaren kyläyhdistys on huolehtinut vuosikymmenien ajan Sukulanrakan hiidenkirnujen kunnossapidosta. Arkistokuvassa kyläyhdistyksen edustajat Erkki Erola, Pentti Kuukasjärvi ja Hannu Erola tyhjentävät yhtä kirnuista.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemellä sijaitsevien Sukulanrakan hiidenkirnujen kunnossapito päättyy. Ylläpidosta on vastannut Rautiosaaren kyläyhdistys.

Hiidenkirnuja ympäröivät rakenteet ovat vuosikymmenien aikana rapistuneet, eikä kyläyhdistyksellä ole varoja tai resursseja kunnostaa niitä.

Alueella on muun muassa pitkospuita, katselulavoja, kaiteita, aitoja, opasteita ja portaita.

– Haluamme toimia tässä tilanteessa vastuullisesti. Emme halua, että kyläyhdistyksen nimi yhdistetään turvattomaan ympäristöön, toteaa kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Elli Turtinen-Heikkilä.

Kyläyhdistys on hänen mukaansa saanut alueella vierailevilta sekä pelastustoimelta palautetta ja kyselyjä rakenteiden kunnosta. Yhdistys on Turtinen-Heikkilän mukaan käynyt keskusteluja toiminnan jatkumisen vaihtoehdoista.

Tekijä: Sammeli Harve

Leader-rahalla suunnitelma

Kolme vuotta sitten kyläyhdistys sai alueen kehittämiseksi leader-rahaa. Rahoituksella ulkoilureittien suunnitteluun erikoistunut yritys Maastotieto laati yhteistyössä kyläyhdistyksen kanssa alueelle kehittämissuunnitelman.

Tuolloin yritys laski kunnostamisen ja kehittäminen maksavan 77 000–108 500 euroa riippuen siitä, kuinka laajasti aluetta kehitettäisiin.

Ehdotuksissa alueelle olisi rakennettu muun muassa teräsportaat ja -pitkokset, uusittu katselulavat ja rakennettu esteetön polku sekä keittokatos. Samalla olisi uusittu nähtävyyden verkkosivut sekä paikalla olevat opasteet.

– Työlle ei löydy toteuttajaa. Kustannusarvio olisi tänä päivänä todennäköisesti jopa kalliimpi, sanoo Turtinen-Heikkilä.

Kyläyhdistys on hänen mukaansa käynyt keskusteluja jatkosta muun muassa Rovaniemen kaupungin kanssa. Keskustelut ovat Turtinen-Heikkilän mukaan olleet tuloksettomia.

Hiidenkirnut syntyivät noin 10 000 vuotta sitten sulavan mannerjään reunavyöhykkeessä voimakkaiden sulamisvesi virtojen kuluttavan työn tuloksena.
Hiidenkirnut syntyivät noin 10 000 vuotta sitten sulavan mannerjään reunavyöhykkeessä voimakkaiden sulamisvesi virtojen kuluttavan työn tuloksena.
Kuva: Jussi Leinonen

Maanomistajalla ei suunnitelmia alueelle

Kirnut sijaitsevat yksityisen henkilön mailla. Maat omistaa matkailuyrittäjinä tunnettujen rovaniemeläisten Pokkien suku.

Kyläyhdistyksellä on ollut maanomistajien kanssa sopimus alueen huollosta. Siihen on kuulunut siistiminen ja kirnujen tyhjentäminen vedestä. Maanomistaja Marjaana Saapungin mukaan yhteistyö kyläyhdistyksen kanssa on toiminut hyvin.

Suvulla on Joulupukin pajakylässä yritys Santa claus holiday village, jonka majoitustoiminnan kehittämiseen yritys keskittyy.

Saapunki ei kokonaan sulje pois mahdollisuutta sille, että hiidenkirnujen aluetta voitaisiin joskus kehittää.

– Ehkä joskus tulevaisuudessa, mikäli rakenteet saadaan turvallisiksi, siellä voisi olla retkeilyä ja pienimuotoista majoitustoimintaa yhteistyössä yrityksemme kanssa.

Yksi tunnetuimmista hiidenkirnualueista

Turtinen-Heikkilän mukaan kyläyhdistys ja maanomistajat ovat sopineet yhdessä ylläpidon loppumisesta.

– Paikalle viedään kyltit, joissa kerrotaan kunnossapidon päättyneen ja varoitetaan turvattomista rakenteista.

Myös Saapunki muistuttaa, että kulkeminen hiidenkirnuilla tapahtuu jokaisen omalla vastuulla.

Kyläyhdistyksellä on alueella hyväkuntoinen kota, jonka kohtaloa kyläyhdistys pohtii. Yhdistys on aiemmin vuokrannut kotaa, mutta vuokraustoiminta päättyy myös.

– Ehkä siirrämme kodan pois alueelta, sanoo Turtinen-Heikkilä.

Rautiosaaren alue on yksi tunnetuimmista hiidenkirnualueista Suomessa. Sukulanrakan rinteiltä löytyy yhteensä 14 hiidenkirnua, joista kolme on huomattavan syviä ja kuuluvat Suomen suurimpiin hiidenkirnuihin.

Suurin, Paholaisen liemikirnu on osittain rikkinäinen, läpimitaltaan kahdeksan metriä ja syvyydeltään 15 metriä.

Ilmoita asiavirheestä