Viitasammakot aiheuttivat kirjaimellisesti mutkan Googlen datakeskustontin kaavoitukseen Muhoksella. Alkuvuodesta nähtävillä ollut Leppiniemi–Pyhänsivu-osayleiskaavan luonnos pitää käsitellä esteellisyyssyistä uudelleen.
Viime kesän luontoselvityksissä kävi ilmi, että alueelle piirretyn kahdeksan kilometriä pitkän tien linjausta pitää hieman muuttaa viitasammakoiden vuoksi. Uusi linjaus osuu alueelle, jonka maanomistajiin kuuluu Muhoksen kunnanvaltuutettujen lähisukulaisia.
Lokakuussa Muhoksen maankäyttö- ja kaavoitustoimikunta hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen ja asetti sen uudelleen nähtäville.
– Päätettiin tarkistaa täikammalla, ettei vastaisuudessa tule jääviyskysymyksiä, kertoo kunnan maankäyttöinsinööri Ulla-Maija Karjalainen.
Muhoksen teollisuushankkeiden kaavoitus etenee monella rintamalla. Kyseinen viitasammakon mutkistama tie saattaa yhteen Leppiniemen datakeskusalueen ja Pyhänselän suurteollisuusalueen.
Googlen tontilla viitasammakko elää maanomistajan onneksi pääosin sähkölinjan alla. Teerikankaalla sijaitsevasta Pyhänselän suurteollisuusalueesta sammakolle on lohkottu oma seitsemän hehtaarin lisääntymispaikka.
Pyhänselän alueen asemakaavan vahvistaminen siirtyi viime keväältä uuden valtuuston syyskuun kokoukseen. Kaava on nyt nähtävillä ja se voi saada lainvoiman marraskuun alkupuolella.
Metsähallitus ja Muhoksen kunta allekirjoittivat syyskuun lopulla maankäyttösopimuksen Pyhänselän asemakaava-alueesta, jossa valtiolla on 42 hehtaarin omistus.
Metsähallitus maksaa kunnalle reilut kaksi miljoonaa euroa korvausta siinä vaiheessa, kun tontti myydään. Tontin arvonnoususta maksettava 50 prosentin kehityskorvaus kattaa infrastruktuurin rakentamisen kustannuksia.
Lisäksi kunta on tehnyt esikauppakirjat alueen yksityisten maanomistajien kanssa.
Syyskuun valtuusto päätti korottaa Pyhänsivun ja Pyhänselän maanhankintaan varattua rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Lisämäärärahapäätös odottaa vielä lainvoimaa ennen kuin maita aletaan lunastaa.
Kunta markkinoi nyt radan pohjoispuolista osaa yhdessä Metsähallituksen kanssa.
– Toiveena on saada yksi toimija koko radan pohjoispuoliselle alueelle, sanoo Metsähallituksen kiinteistökauppapäällikkö Tauno Kandelin.
Radan eteläpuolisella alueella kunnalla on jo vuosia sitten tehty kiinteistökaupan esisopimus kansainvälisen toimijan kanssa.
Iso, tasainen maa-alue vakaalla maaperällä sähköverkon solmukohdassa on herättänyt valtavasti kiinnostusta.
– Liikkeellä on luotettavia suomalaisia ja ulkomaisia toimijoita, mutta aika monen alueesta kiinnostuneen osalta on myös huomattu, että heidän suunnitelmansa eivät ole riittävän varmalla pohjalla, kunnanjohtaja Kimmo Hinno sanoo.
Yhteensä yli 200 hehtaarin suurteollisuusalue sopii esimerkiksi vedyn tai vihreän teräksen tuotantoon.
Viime vuonna Metsähallitus myi Googlen tytäryhtiölle Tuike Finlandille Leppiniemen alueelta yli 700 hehtaaria maata 14 miljoonan euron hintaan. Aiemmin alueet olivat olleet Luonnonvarakeskuksen tutkimuskäytössä vuoden 2023 loppuun asti.
– Asemakaavoitetun rakennusoikeutta sisältävän tonttimaan neliöhinta voi olla kymmeniä kertoja arvokkaampi kuin metsämaan neliöhinta, Tauno Kandelin toteaa.
Valtion metsäpalstat Muhoksella jatkuvat Oulujoen pohjoispuolella, jossa Metsähallituksella on noin 1 400 hehtaaria maata. Alueelle ei Kandelinin mukaan tällä hetkellä ole suunnitelmia.
Muhoksen maakaupat ovat osa suurta murrosta, jossa valtion maita kehitetään myös vihreän siirtymän hankkeita varten.
Aivan viime vuosina murros on edennyt tuulivoimapuistojen rakentamisesta datakeskusten ja muun sähköintensiivisen teollisuuden kiihtyvään rakentamiseen.
Kandelin arvioi, että uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän hankkeet ja niihin liittyvät hanke- ja kiinteistöluovutukset saattavat jatkossa muodostaa parhaimmillaan puolet Metsähallituksen Kiinteistökehityksen liiketuloksesta.
Pohjois-Suomessa Metsähallituksella on energia- ja teollisuushankkeiden lisäksi iso rooli matkailukohteissa, kun hiihtokeskusten kylkeen kaavoitetaan rakennusoikeuksia majoituspalveluita varten.
Leppiniemen datakeskusalue ja Teerikankaan suurteollisuusalue ovat osa noin 6 000 hehtaarin Muhos Bioparkia.
Kunnanvaltuuston päätettäväksi tulee Oulun yliopiston vetämä Muhos Biopark – kestävän kasvun ekosysteemi -hanke, jossa Muhoksen noin 170 000 euron rahoitusosuudesta 80 prosenttia katetaan Euroopan aluekehitysrahaston tuella.
– Rahoituksella suunnitellaan tulevaa maankäyttöä. Leppiniemen ja Teerikankaan väliin jäävillä alueilla keskeistä on hukkalämmön hyödyntäminen, Ulla-Maija Karjalainen sanoo.