– Meidän mielestämme tämä torjuntatyö ei ole oikein edennyt mihinkään, sanoo Mikko Heikkinen.
Hän on sähköasemien huoltoon keskittyvän LR-Palvelu Oy:n toimitusjohtaja. Viime keväänä yritys ryhtyi hoitamaan myös vieraskasvilajien kartoitusta ja torjuntaa.
Työtä riittää.
Heikkinen ja yrityksen omistaja Seppo Laitila näyttävät metsän keskellä olevaa aukeaa, jossa suuri määrä jättipalsamia kasvaa muiden villikasvien seassa. Kyseessä on epävirallinen jättöpaikka.
– Ihmiset tuovat tänne puutarhajätettään, ja siksi jättipalsami rehottaa täällä tällä tavalla. Tästähän pitäisi sakottaa, mutta toisaalta vaikea tällaista metsää on kokonaan valvoa, Heikkinen sanoo.
– Eivät ne kurtturuusut ynnä muut kenenkään pihoista ole sen kummemmin hävinneet.
Kitkeminen on haasteellista
Vieraslajit on määritelty EU:n vieraslajiasetuksessa.
Lain mukaan vieraslajiksi määritellyn kasvin sekä tahallinen että tahaton kasvatus ja levitys ovat sakotettavaa. Kasvatukseksi määritellään kasvin löytyminen kiinteistöstä, jota käytetään ja hoidetaan säännöllisesti, mutta josta haittakasvia ei ole poistettu.
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen kertoo, että ely tekee kaiken, mitä laki määrää. Se ei kuitenkaan lähesty ketään sanktio edellä.
– Tilanne lähtee aina poistamiskehotuksesta, ja jos sitä ei noudateta, otetaan uhkasakko käyttöön. Kenenkään pihalle ei olla sakkolappu kourassa menossa, Leinonen sanoo.
Hänen mukaansa uhkasakkoa ei ole käytetty paljoa valtakunnallisestikaan.
Teiden varsilla kasvavien vieraslajien tilannetta tutkii myös Väylävirasto, mutta tarkkaa tilastoa ei ole kenelläkään. Haitallisten lajikkeiden määrä tekee kitkemistyöstä haasteellista.
– Kaikkia levinneisyysalueita me emme voi valvoa ja kaikkea kasvustoa torjua. Teemme asialle niin paljon kuin pystymme, Leinonen sanoo.
Kurtturuusu uhkaa Natura-alueita
Kansallisella haitallisten vieraskasvien listalla oleva kurtturuusu aiheuttaa päänvaivaa. Se on alkanut levitä nopeasti luontoon Perämeren rannoille ja saaristoon myös suojelluille Natura-alueille.
Myös Mikko Heikkinen ja Seppo Laitila ovat huomanneet kurtturuusun levinneen laajimmin.
– Se leviää jo kengänpohjista sekä autonrenkaista. Lintujen mukana kulkevat siemenet sekä huonosti käsitelty puutarhajäte ovat yleisimpiä tapoja levitä, Heikkinen kertoo.
Lajikkeet pitäisi niittää ennen niiden kukkimista ja siementen leviämistä.
Haittalajikkeet vievät tilaa kaikilta muilta.
– Esimerkiksi komealupiinin juuressa on typpinystyröitä, jotka tekevät maaperän itselleen hyväksi levitä, mutta muille lajeille huonoksi, Laitila sanoo.