Kyitä vaikuttaisi olevan tavallista enemmän. Sosiaalisessa mediassa on pohdittu, onko nyt kaikkien aikojen kyykevät.
Kyiden paljouden on pannut merkille myös oululainen Vesa Kannisto. Hän on bongannut parhaimmillaan 16 kyytä pienehköllä alueella parin tunnin aikana.
– Olin yhtenä päivänä koirien kanssa lenkillä. Ensin näin yhden kyyn ja vähän ajan päästä toisen.
Kannisto vei koirat kotiin ja nappasi samalla kameran mukaansa.
– Yhteensä löytyi 16 kyytä. Niitä oli varmaan enemmänkin, mutta sen verran sain taltioitua.
Vaikka kyyhavaintoja on paljon, Kannisto on nähnyt Oulussa myös vaarattomia rantakäärmeitä.
Käärmetutkijoita on Suomessa vähän eikä Oulun alueella ole tiettävästi tutkittu käärmeiden liikkeitä virallisesti ainakaan viime vuosina.
Kannisto on kuitenkin seurannut kyitä vuosia. Hän tutustui käärmeisiin jo 1960-luvulla. Sen jälkeen hänellä on ollut myös useita lemmikkikäärmeitä, muun muassa viisi- ja puolimetrinen burmanpyton.
Aikaisemmin Kannisto ei ole kohdannut niin montaa kyytä kerralla kuin tänä keväänä. Hän seuraa kyytilannetta päivittäin.
– Vähintään yksi näkyy per päivä, keskimäärin kahdesta kolmeen.
Kyiden määrän kasvusta kielii myös vakuutusyhtiö Lähitapiolan tiedote. Siinä kerrotaan, että lemmikit ovat saaneet poikkeuksellisen paljon käärmeenpuremia.
Pohjois-Suomen eläinsairaalan eläinlääkäri Vilma Peltomäki kuitenkin kertoo, että toistaiseksi kyyn puremia potilaita ei ole ollut normaalia enempää.
– Ensimmäinen tapaus oli maaliskuun puolessa välissä. Sen jälkeen on ollut kahdeksan tapausta. Se ei ole erityisen paljoa, Peltomäki toteaa.
Haukiputaalla eläinlääkäriasema Herttaisessa tapauksia on ollut tavallinen määrä, kertoo yrittäjä ja eläinlääkäri Kamila Bernasiewicz.
– Asiakkaat ovat kuitenkin kertoneet, että kyitä näkyy nyt todella paljon. Havaintoja on Iistä, Haukiputaalta ja Kiimingistä, Bernasiewicz sanoo.
Vilma Peltomäen mukaan lämpiminä päivinä kyyn puremia potilaita tulee vastaanotolle enemmän. Hän epäilee, että tapauksia on ollut vähän sen vuoksi, että sää on ollut aika viileää.
Jos lemmikki joutuu kyyn puremaksi, sitä hoidetaan nesteytyksellä, kivunlievityksellä sekä tarvittaessa kyyn myrkyn vasta-aineella.
– Lähtökohtaisesti koirat selviävät oikealla hoidolla hyvin puremasta, mutta purema on aina vakava tilanne. Tänä keväänä on ollut muutamia, joille vasta-aine on pitänyt antaa sekä yksi vakavampi tapaus, Peltomäki kertoo.
Vesa Kannisto arvelee, että kyiden määrän kasvu on yhteydessä myyrien määrään. Alueella, jossa kyitä on ollut paljon, hän on havainnut myös myyriä.
Tällä hetkellä myyriä ei kuitenkaan ole Pohjois-Pohjanmaalla erityisen paljon.
– Viime vuonna myyräkanta oli kohtalainen, paikoin jopa hyvä, metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen sanoo.
Henttosen mukaan myyräkantojen vaihtelu on nykyisin laajalti vaimeampaa kuin ennen.
– Myyriä on alueellisesti paljon hajanaisemmin, Henttonen kertoo.
Myyrä on käärmeen pääasiallista ravintoa. Kyy saalistaa kesän aikana useamman myyrän.
Myyriä saalistamalla kyyt vähentävät punkkien leviämistä.
–Kyyt kuuluvat tähän ekosysteemiin. Ne ovat hyötyeläimiä, jotka pitävät myyrä- ja hiirikannan kurissa, Kannisto sanoo.
Kannisto on asunut Vesalanmäellä yli kymmenen vuotta ja nähnyt käärmeitä siellä koko ajan.
– Kyiden määrä vaihtelee vuosittain. Viime vuonna niitä oli aika hyvin, mutta vuonna 2024 ei montaa näkynyt.
Kanniston mukaan kyyt ovat keväällä aktiivisimmillaan, kun ne lähtevät talvipesistään.
Vaikka kyitä on paljon, ei Kannisto halua lietsoa turhaa paniikkia.
– Pelko on minusta aivan turhaa. Kurjaa, että oletetaan kyiden olevan hirveitä, hyökkääviä petoja.
Kanniston kokemusten mukaan kyyt eivät hyökkää ihmisten päälle, sillä ne pelkäävät ihmisiä.
– Jos ihminen antaa käärmeen olla rauhassa, se pyrkii pakenemaan. Jos menee härppimään, silloin se voi purra.
– Mitä enemmän käärmettä härppii, sitä enemmän se käyttää myrkkyä.
Esimerkiksi kyyn päälle astuessa myrkkyä voi erittyä paljonkin.
Kannisto on kuvannut paljon kyitä. Hän on törmännyt myös ärhäkköihin yksilöihin, mutta kuvaustilanteessa hän ei ole koskaan saanut puremaa.
– Kyy varoittaa ihmistä sihisemällä ja menemällä iskuasentoon.
Kannisto on itse kokenut kyyn pureman useaan kertaan. Pureminen on tapahtunut aina tilanteissa, joissa hän on käsitellyt käärmettä.
– Kun käärme varoittaa ja puree, se käyttää niin vähän myrkkyä kuin mahdollista. Se arvioi, kuinka paljon myrkkyä tarvitsee. Myrkky on ainoastaan saalistamista varten.
Kannisto on käynyt lääkärissä joka kerta, kun kyy on purrut. Toistaiseksi puremasta ei ole aiheutunut mustelmaa vakavampia oireita.
Oulun yliopistollisen sairaalan Oysin päivystyksen apulaisylilääkäri Mika Virsun mukaan valtaosassa tapauksia oireet ovat lieviä.
– Kaikkien käärmeen puremien vuoksi suositellaan kuitenkin päivystyskäyntiä lääkärillä, Virsu kertoo sähköpostitse.
Hänen mukaansa hoitoon hakeutuu vuosittain keväästä syksyyn useampia käärmeen puremia potilaita. Tarkkaa tilastoa potilaista ei ole, mutta määrät eivät ole isoja.
– Usein käy myös niin, että luultu kyyn purema osoittautuu lääkärin tutkimuksessa joksikin muuksi pistoksi tilanteissa, jossa käärmettä ei ole nähty.
Niin sanotussa kuivassa eli myrkyttömässä puremassa oireena on ainoastaan puremapaikan jäljet ja kipu. Lievissä myrkytyksissä oireena esiintyy kivun lisäksi punoitusta ja turvotusta.
– Oireet alkavat minuuteissa, etenevät tuntien kuluessa noin vuorokauteen saakka ja väistyvät sitten päivien kuluessa. Vakavat myrkytysoireet ovat harvinaisia, mutta niitäkin meille tulee hoidettavaksi vuosittain.
Vakavia ovat sokkioireet, kuten verenpaineen lasku, kiihtynyt syketaso, oksentelu, vatsakipu, ripuli ja mahdolliset tajunnantason muutokset.
– Joillekin potilaille kehittyy näiden lisäksi allergiseen anafylaktiseen reaktioon viittaavia oireita, kuten hengenahdistusta ja kielen ja nielun turpoamista.
Kohtalaisessa ja vaikeassa myrkytyksessä suositellaan kyyn myrkyn vasta-aineen antoa. Anafylaksiaan sopivissa oireissa annetaan lisäksi pistoksena adrenaliinia.
Perinteisestä kotiapteekista löytyvästä kyypakkauksesta ei katsota olevan hyötyä oireiden vaikeusasteen tai toipumisennusteen kannalta.
– Vakavista myrkytysoireista kärsivät vaativat hoitoa teho-osastolla, mutta nykyaikaisen laadukkaan, elintoimintoja tukevan sairaalahoidon ja vasta-aineen ansiosta kyyn puremaan liittyvä kuolemanriski on Suomessa nykyisin hyvin matala.