Lintulaskennoissa Värriön luonnonpuistossa Sallassa on meneillään loppukiri. Linnunpöntöt tyhjenevät elokuun alkupuolella, joten on viimeisten tarkastuskierrosten aika. Tutkimusta varten pönttöjä on sijoitettu alueelle noin 380 kappaletta, mutta määrää nostetaan ensi vuonna sadalla.
– Kaikki pöntöt sijaitsevat luonnontilaisissa metsissä, mutta nyt suunnitelmissa on viedä niitä myös talousmetsiin, kertoo Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman johtaja Mikko Sipilä.
Heinäkuun alkupuolella suoritettu keräkurmitsakävely sen sijaan ei tuottanut yhtään havaintoa, vaikka viime vuosina lintuja on laskettu 0–5.
– Jos tulokseksi saadaan useana vuonna peräkkäin nolla niin sitten kanta on mennyt. Ilmastonmuutoksesta aiheutuu metsärajan nousua, mutta syynä voivat olla vaikkapa petolinnut. Tai ehkä jotain on tapahtunut etelämpänä, Sipilä pohtii.
Pitkiä aikasarjoja luontohavainnoista on hyödynnetty yliopiston väitöskirjoissa, mutta keväällä aloitettiin yhteistyö myös Sallan ja Savukosken lukioiden kanssa.
– Tavoitteena on järjestää kurssi pari kertaa vuodessa itälappilaisille lukiolaisille. Käytännössä he tutkivat asemalla keräämämme dataa ja katsovat miten asiat ovat kehittyneet.
Sipilä iloitsee päästessään opettamaan yliopisto-opiskelijoiden ohella lukiolaisia, sillä kevätlukukaudella järjestetyn pilottikurssin osanottajat olivat motivoituneita ja toivat vaihtelua aseman arkeen.
– Käymme syyskuun lopulla pidettävällä kurssilla läpi myös ohjelmoinnin alkeita, jonka jälkeen tehdään pieni harjoitus tieteellisestä tutkimuksesta.
Pönttölaskennat on aloitettu Värriöllä vuonna 1971 ja keräkurmitsaa on seurattu jo 1960-luvulta. Kanalintulinjoja ryhdytään kulkemaan elokuun lopulla, ja heinä-elokuun vaihteessa tehdään Luonnonvarakeskukselle riistakolmiolaskenta.
Työvoiman vähyyden vuoksi kolmiolaskentaa ei Värriössä pystytty viime kesänä tekemään, sillä laskijoita tarvitaan noin 12 kilometrin kävelylle kolme.
– Kanalintulinjat lasketaan kolmeen kertaan, ja niitä on laskettu 1980-luvulta lähtien. Kuljettavaa kertyy noin 180 kilometriä puistossa ja Maskaselässä. Puistossa vaihtelua ei ole, vaikka muualla riekko on notkahtanut, mutta metsolla ja teerellä menee hyvin.
Viime viikolla tehty kolmiolaskenta sujui Sipilän mukaan hyvin. Lapin vuosittain lasketuista noin 150 riistakolmioista oli torstaihin mennessä laskettu 75.
Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntija Katja Ikonen vastaa puhelimeen Joensuussa. Kysymyksiä riistakolmiolaskennan toteutuksesta ja tulosten toimittamisesta tulee hänelle päivittäin, sillä kesän laskennat oli saatava tehtyä sunnuntai-iltaan 7. elokuuta mennessä.
Ikosen mukaan tulosten analysointi alkoi heti samana sunnuntaina, jotta ne saadaan ministeriöön maanantaina tai tiistaina. Metsäkanalintujen metsästyskauden alkuun on aikaa kuukausi.
– Monet laskijat ovat ikääntyneitä, mutta aktivoitumista tapahtui Lapissa noin viisi vuotta sitten, eikä määrä ole juuri muuttunut.
Vanhojen kolmioiden elvyttämistä tarvittaisiin, sillä Ikosen mukaan aukkopaikkoja on erityisesti itärajan tuntumassa.
– Jos jonnekin haluaisin lisää riistakolmioita niin Itä-Lappiin Savukosken alueelle, hän laskee.
Viime kesänä laskettiin Lapissa 143 riistakolmiota.