Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt Sierilän voimalaitoshankkeen jatkoajasta tehdyt valitukset.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi Kemijoki oy:lle luvan aloittaa Sierilän rakennustyöt myöhemmin kuin mitä vesitalousluvassa on määritelty.
Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusten hylkääminen ja Kemijoki oy:n saama jatkoaika tarkoittavat, että jokiyhtiön on aloitettava voimalaitoksen rakentaminen viimeistään ensi vuoden toukokuussa.
Luonnonsuojelijat ja paikalliset asukkaat vastustavat
Sierilän vesitalousluvan käsittely kesti 12 vuotta. Luvitusprosessi alkoi vuonna 2005 ja vesitalouslupa sai lopulta lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2017.
Pitkästä lupaprosessista ja rakentamisen kallistumisesta huolimatta Kemijoki oy pitää Sierilän voimalaitosta edelleen tavoittelemisen arvoisena.
Vesitalousluvan lisäksi voimalaitos tarvitsee muun muassa rakennusluvat koneasemarakennukselle ja luukkuaseman rakennukselle. Koneaseman lupa on lainvoimainen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan luukkuaseman rakennuslupaa koskevaa valitusta.
Käytännössä jokaisesta Sierilän luvasta on valitettu, sillä luonnonsuojelijat ja paikalliset asukkaat vastustavat ankarasti voimalaitoksen rakentamista.
Keski-Kemijoen viimeisiä vapaana virtaavia koskiosuuksia
Voimalaitoksen myötä veden alle jäisi 3,6 neliökilometriä rantamaita ja jokiuoma levenisi viiden kilometrin matkalta voimalaitoksen yläpuolelta. Veden alle jäisi harvinaisten lajien elinympäristöjä.
Voimalaitoksen rakentamista vastustavat luonnonsuojelijat sekä osa paikallisista asukkaista ja mökkiläisistä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtaja Sari Hänninen kertoi aiemmin, että Sierilä on Keski-Kemijoen viimeisiä vapaana virtaavia koskiosuuksia, ja sen patoaminen muodostaisi altaan, joka hukuttaisi alleen uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä.
Hännisen mukaan direktiivillä suojeltuja lajeja, kuten laaksoarhoa, on löytynyt muun muassa suunnitellun alakanavan paikalta. Myös alueen maisema-arvot ja muut luontoarvot ovat kiistattomat.
– Lisäksi voimalaitossuunnitelmasta on jätetty pois vaelluskalojen ohitusuoma, Hänninen sanoo.
Pitkään kestänyt prosessi
Kemijoki oy teki periaatepäätöksen Sierilän voimalaitoksen rakentamisesta vuonna 1996. Voimalaitos tuottaisi 155 gigawattituntia sähköä vuodessa. Yhtiön laskelmien mukaan se kattaisi 22 000 nelihenkisen perheen vuotuisen sähköntarpeen.
Kemijoki oy on tähän mennessä käyttänyt noin 20 miljoonaa euroa voimalaitoshankkeeseen.
Tuorein kustannusarvio on viime vuosikymmenen loppupuolelta. Sen mukaan voimalaitoksen rakentaminen maksaisi noin 150 miljoonaa euroa.
Rakennuskustannukset ovat sen jälkeen nousseet.