Vain 1,8 mik­ro­gram­maa pien­hiuk­ka­sia – Pienen Lapin kunnan ilma on tut­ki­tus­ti puh­tain­ta maail­mas­sa

Esimerkiksi ilmanlaadultaan huonoimmaksi paikaksi mitatussa Intian miljoonakaupunki Delhissä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuustaso kipusi  84,1 mikrogrammaan kuutiometriä kohti, kun se Muoniossa on vain 1,8.

Ulkoilman hiukkasmaiset ilmansaasteet ovat nykypäivän suurin ympäristöterveysongelma. Pienhiukkasia tulee ilmaan polttoaineiden palamisessa, erityisesti puun pienpoltossa. Pienhiukkasiksi muuntuvat myös ilmaan päästetyt rikkidioksidi- ja typpidioksidikaasut. 

Näkyvyyttä markkinointiin ja tutkimukselle

Kunnan vt. kehittämispäällikkö Kaisa Kylä-Kaila kertoo, että Muoniossa, Sammaltunturin laella sijaitseva Ilmatieteen laitoksen Pallaksen mittausasema on nakuttanut kunnalle jo vuosikymmenet mieluista tietoa.

Vasta nyt aika oli kypsä maailman puhtaimman ilman hyödyntämiselle kuntabrändäyksessä.

Omanlainen luonnonvara nostetaan esille viime syksynä käynnistyneen yhteistyön avulla. Kaksivuotisessa yhteistyössä ovat mukana Ilmatieteen laitos, Muonion kunta, Metsähallitus sekä Muonion Matkailu ry ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Sysäys puhtaan ilman nostamisesta lähti Ilmatieteen laitokselta.

Muonion kunta innostui ajatuksesta oitis.

– Me kuntana levitämme ihmisille tietoa puhtaan ilman vaikutuksista. Nostamme puhdasta ilmaa paremmin kuntamarkkinointiin, Kaisa Kylä-Kaila kertoo.

Ilmatieteen laitos saa puolestaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa tehtävälle työlleen näkyvyyttä.

– Meillä on hienoja mittauksia ja tutkimuksia Pallaksen asemalla. Yleisesti mittauksista tiedetään harmillisen vähän. Haluamme nostaa tietämystä Suomessa ja miksei myös ulkomailla. Maailman puhtain ilma on hyvä tulokulma asialle, Ilmatieteenlaitoksen vanhempi tutkija Antti Hyvärinen sanoo. Hän toimii Ilmatieteenlaitoksella ilmakehän koostumusta tutkivan yksikön päällikkönä.

Oma intressinsä on myös Metsähallituksella. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousseet huimasti. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vieraili viime vuonna lähes 700 000 kävijää.

Vastuullista matkailua

Puhdas ilma on Lapissa ja koko Suomessa niin itsestäänselvyys, että sen markkinointi olisi vielä muutama vuosi sitten kuulostanut vähintäänkin oudolta. Ilmastonmuutoksen edetessä asialle ei naura enää kukaan.

– Puhdas ilma on jo monen kunnan markkinoinnissa mukana, nyt se tulee meillekin, Kylä-Kaila iloitsee.

Helsingissä Ilmatieteen laitoksella pääpaikkaansa pitävä Antti Hyvärinen mainitsee, että pääkaupungissa bussien kyljissä on parhaillaan Muonion naapurin mainoksia : Ylläs – tule haukkaamaan puhtainta ilmaa.

Pohjoisen ilman laatua tuodaan nyt siis vauhdilla kaiken kansan tietoisuuteen.

Muonio ei tavoittele puhtaalla ilmalla massoittain turisteja, mutta vetoa toki toivotaan.

– Tavoittelemme vastuullisia matkailijoita ja matkanjärjestäjiä, joille voimme tarjota vastuullisia palveluja. Ensimmäiseksi mieleen nousee terveysmatkailu. Kaipaisimme kuntaan ympärivuotisia kävijöitä sekä kotimaasta että ulkomailta, Kaisa Kylä-Kaila sanoo.

Puhdas ilma näkyy markkinoinnissa jatkossa yhä enemmän kunnan omilla verkkosivuilla, Instagramissa ja Facebookissa sekä Muonion Matkailun sivuilla.

– Näkyvyys lisääntyy sitä mukaan, kun etenemme yhteistyössä. Nyt olemme vielä alkumetreillä, Kaisa Kylä-Kaila huomauttaa.

Muonioon etsitään todennäköisesti myös uusia vastuullisia palveluja tarjoavia yrittäjiä, esimerkiksi juuri terveysmatkailun alalle.

Pitkän aikasarjan mittaukset tärkeitä

Ilmatieteen laitoksen tutkimustyö Pallaksen mittausasemalla on ollut pitkäaikaista ja kestävää. Tutkimuksen tähtäin on seurata maapallon ilmakehässä tapahtuvia muutoksia.

Pallaksen mittausasema on toiminut 30 vuotta, vuodesta 1991 lähtien. Asemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, otsonin ja rikkidioksidin pitoisuuksia ilmassa.

Vanhempi tutkija Antti Hyvärinen kertoo, että Havaijilla toimivalla Mauna Loan mittausasemalla on tehty pisimpään päivittäisiä hiilidioksidin mittauksia maailmassa, vuodesta 1958.

Pallaksella nähdään sama globaali kehitys kuin muuallakin.

– Mittauksissa mennään kaiken aikaa ylöspäin. Tiedämme myös, että arktisilla alueilla lämpötila on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä selkeästi enemmän kuin muualla maapallolla. Syitä tähän ei täysin ymmärretä, Hyvärinen sanoo.

– Juuri tällaisten asioiden selvittämiseen Pallaksella tehtävät pitkänaikasarjan mittaukset ovat tärkeitä, Hyvärinen jatkaa.

Pallaksella Ilmatieteen laitoksella on tarkemmin sanoen asemakokonaisuus. Päämittaus tapahtuu Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa Sammaltunturin laella, jonka lisäksi on 3–4 ala-asemaa. Niillä tehdään mittauksia ekosysteemin erilaisista vaikutuksista ilmakehään.

– Synergialla saadaan multidimensionaalisuutta mukaan ja nähdään miten metsät, suoalueet ja tunturin toimivat, Antti Hyvärinen kertoo.

Juttu jatkuu faktan jälkeen.

Virtuaalivierailut suunnitelmissa

Pallaksen mittausasemalla on Metsähallituksen asemanhoitaja. Hän käy asemalla viikoittain, toisinaan jopa päivittäin, tekemässä ylläpitotoimintoja.

Ilmatieteen laitoksen mittausaseman hoitoon liittyvät tiimit käyvät paikan päällä tarpeen mukaan, keskimäärin parin kuukauden välein.

Päivittäin aseman lähettämä data on Ilmatieteen laitoksen seurannassa reaaliaikaisten seurantalaitteiden avulla.

Mittausasema ei ole avoin yleisölle, mutta lähistöllä voi toki liikkua.

–Aseman laitteet ovat herkkiä eikä avoimia ovia voida siksi järjestää. Yhtenä yhteistyöajatuksena on toteuttaa virtuaalivierailu asemalle. Sen avulla näkisi laitteet, kuulisi äänet ja voisi kokea koko kokemusmaailman, mitä aseman sisällä todellisuudessa on, Hyvärinen kertoo. Toteutuksen tekniikasta on vastaamassa Lapin ammattikorkeakoulu.

Ilmatieteen laitos pyrkii syksyllä käynnistyneen yhteistyön aikana saamaan mustahiilen mukaan indeksiin, jolla vertaillaan ilman puhtautta.

–Projektin jälkeen pystymme yhdistämään vertailun pienhiukkasista ja mustahiilestä. Näin tutkimustyölle tulee aspekti myös ilmastonmuutosmielessä, ei vain ilmanlaadun kautta, vanhempi tutkija Antti Hyvärinen sanoo.