Thermacellistä on haittaa kimalaisille.
Näin kertoo nyt ensimmäistä kertaa suomalainen tieteellinen tutkimus, joka on julkaistu vertaisarvioidussa Biology Letters -lehdessä. Aikaisemmin aiheesta on ollut paljon mielipiteitä, mutta vain hyppysellinen tutkimuksia.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten hermomyrkky pralletriini eli Thermacell-laitteen aktiivinen aine vaikuttaa kimalaisten kotiinpaluuseen.
Kimalaistutkija Kimmo Kaakisen mukaan kysymyksessä on todennäköisesti ainoa tähän mennessä julkaistu tutkimus, joka ei ole laitevalmistaja Thermacellin rahoittama. Tutkimukseen osallistui myös Oulun yliopisto.
Tutkittavat kimalaiset jaettiin neljään ryhmään. Yhtä niistä altistettiin pralletriinille minuutin, toista kymmenen minuutin ja kolmatta 20 minuutin ajan. Kontrolliryhmää ei altistettu lainkaan.
Sitten kimalaiset vietiin kilometrin päähän pesästään ja seurattiin, miten ne löysivät takaisin kolmen päivän sisään. Pääsääntöisesti kimalaiset, jotka löysivät takaisin pesään, löysivät sinne tunneissa. Kaakisen mukaan pidempi aika tuskin olisi muuttanut tilannetta suuntaan tai toiseen.
Heikoimmin suoriutuivat 20 minuutin ryhmään kuuluneet kimalaiset. Niistä vain viisi prosenttia palasi takaisin. Kymmenen minuutin ryhmästä palasi 17 prosenttia.
Minuutin altistuksella ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta, sillä näistä kimalaisista takaisin osasi melkein yhtä moni kuin kontrolliryhmään kuuluneista, joiden onnistumisprosentti oli 34.
Kaakisen mukaan nämä ovat kenttärealistisia aikoja eli sellaisia, joita kimalaiset voisivat viettää Thermacellin läheisyydessä oikeastikin.
Siksi alun perin kokeillusta tunnin altistuksesta luovuttiin – ja myös siksi, että tässä ajassa kaikki kimalaiset kuolivat.
Kotiinpaluun selvittämisen ohessa tutkijat tekivät laboratoriokokeen, jonka mukaan kimalaisten kuolleisuus ei suoraan noussut pralletriinin takia.
Välillisesti vaikutus on kuitenkin merkittävä, sillä kimalainen kuolee, jos se ei löydä takaisin kotipesään muutamassa päivässä. Lisäksi tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää pesän kuntoa, vähentää uusien kuningattarien tuotantoa ja pahimmillaan johtaa koko pesän romahtamiseen.
Tutkimus tehtiin Turun Ruissalossa, jossa on paljon kukkia. Siksi kimalaiset eivät Kaakisen mukaan ole mahdollisesti koskaan käyneet kovin kaukana pesästään.
Tämän takia kontrolliryhmän paluuprosentti saattoi jäädä odotettua pienemmäksi. Aiemmissa vastaavissa kokeissa jopa 90 prosenttia kimalaisista on löytänyt kilometrin päästä takaisin pesään alle kolmessa päivässä.
Kaakinen korostaa, että tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita pralletriinin aiheuttamasta muutoksesta. Se ei vastaa kysymykseen, miksi näin tapahtui.
Tutkimustulos koskee kimalaisia, mutta muihin pölyttäjiin tai kaikkiin hyönteisiin sitä ei voi yleistää. Muut hyönteiset eivät esimerkiksi välttämättä tee yhtä pitkiä ravinnonhakuretkiä eivätkä ole niin paikkauskollisia kuin kimalaiset.
Kaakisen mukaan siitä on näyttöä, että Thermacell ei tunnu karkottavan kimalaisia. Siksi ne altistuvat pralletriinille helpommin kuin toiset hyönteiset.