Italialaiset tutkijat löysivät Utsjoelta maailman vanhimmaksi määritetyn pensaan, kertoo Turun yliopisto tiedotteessaan.
Padovan yliopiston tutkijat löysivät Utsjoelta katajan, jonka iäksi he määrittivät vuosirenkaita tutkimalla 1647 vuotta. Kataja on ikämäärityksen mukaan alkanut kasvaa Utsjoella vuonna 260 ja kasvi on kuollut vuonna 1906.
Todennäköisesti kasvin kasvu on alkanut jopa aiemminkin, sillä sen kaikkia elinvuosia on lähes mahdotonta laskea. Kyseessä on maailman vanhin vuosirenkaita laskemalla määritetty pensas ja vanhin tällä menetelmällä ikämääritetty puuvartinen kasvi Euroopassa.
Kataja on maailmalla laajimmalle levinnyt puulaji. Sitä kasvaa Alaskasta Etnaan ja Japanista Skotlantiin, aina merenpinnan tasolta kasvillisuuden ylärajoille. Kataja on erittäin monipuolinen laji, joka sietää paahtavia lämpötiloja ja kuivuutta esimerkiksi hiekkadyyneillä, mutta kestää myös todella kylmiä olosuhteita jäätiköiden lähellä.
Löytyi Kevon vierailulla
Tutkijat löysivät katajan vieraillessaan Utsjoella Kevon tutkimusasemalla. He löysivät kasvin viiden kilometrin päästä tutkimusasemalta vuonna 2021. Silloin he määrittivät kyseisen katajan iäksi 1242 vuotta.
Tutkijat kuitenkin palasivat Utsjoelle vuonna 2024 ja saivat silloin tarkennettua ikämääritystä, jolloin katajan iäksi paljastui 1647 vuotta.
Tutkimusryhmä löysi Utsjoelta neljä muutakin yli tuhat vuotta vanhaa katajaa.
– Tiettävästi Suomen vanhin kataja ja vanhin puuvartinen kasvi oli ennen tätä löytöä 1070-vuotias Lemmenjoelta löydetty yksilö. Suomen katajien ikäennätys parani siis kerralla lähes 600 vuodella, kertoo Kevon tutkimusaseman johtaja Otso Suominen Turun yliopistosta tiedotteessa.
Tutkimusryhmä tutki arktisten ja subarktisten alueiden vanhoja katajia myös Grönlannissa, Islannissa, Färsaarilla, Norjassa, Ruotsissa ja Pohjois-Uralilla. Utsjoen lisäksi yli tuhat vuotta vanhoja katajia löytyi Abiskon tutkimusaseman läheltä Kiirunasta, Ruotsista.
Tietoa ilmaston vaihtelusta
– Tutkimme puiden renkaita, joista saa arvokasta tietoa ilmaston muutoksista ja kasvillisuuden kehityksestä. Kaukana pohjoisessa puut kuitenkin alkavat väistyä pienempien kasvien tieltä. Siksi meidän oli tarpeen keskittyä hyvin yleiseen ja pitkäikäiseen lajiin, joka pystyy kuitenkin tuottamaan renkaita puiden tavoin: kataja oli täydellinen tutkimuksiimme, kertoo tutkimusryhmään kuulunut Angela Luisa Prendin Padovan yliopistosta.
Katajien avulla tutkijat voivat tarkastella esimerkiksi tuhansia vuosia sitten tapahtuneita ilmaston vaihteluita, poikkeuksellisia sääilmiöitä tai muita katajan kasvuun vaikuttaneita tapahtumia. Tietoja voidaan hyödyntää myös arkeologisten puumateriaalilöytöjen tarkkaan ajoittamiseen.
Turun yliopiston Kevon tutkimusasema kuuluu pohjoisia maaympäristöjä tutkivien tutkimusasemien INTERACT-verkostoon, jonka kautta italialainen tutkimusryhmä saapui Kevon tutkimusasemalle EU-rahoituksen tuella.