Urho Kek­ko­sen kan­sal­lis­puis­tos­ta sekä Pul­ju-Pöy­ris­jär­ven alueel­ta ei löy­ty­nyt yhtään ah­man­jäl­keä tänä keväänä

Metsähallituksen mukaan vuodesta 2017 alkaen Lapissa ahmojen jälkiä on löydetty usean alueen suurpetolaskennoissa vuosi vuodelta aiempaa vähemmän.

– Tekemämme seurannan perusteella ahmakanta on pohjoisessa heikentynyt ja olemme huolissamme. Ei ole luonnollista, että Urho Kekkosen kansallispuiston kokoisella alueella ei löydy yhtäkään ahmanjälkeä, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden tiedotteessa.

Metsähallitus kaipaa kuitenkin lisätietoa Lapin ahmakannoista.

– Keväällä tekemämme suurpetolaskennat eivät kuitenkaan anna riittävästi ja tarpeeksi kattavasti tietoa ahmakannasta Lapissa. Lajin suojelun näkökulmasta tarvitsisimme myös talviaikaista seurantaa ahman pesinnöistä ja ahmojen reviirien seurantaa, Siivonen sanoo.

Aiemmin kevättalvella Metsähallituksen kenttämestari Petri Piissilä kirjoitti omalla Instagram-tilillään Urho Kekkosen kansallispuiston ahmakannasta.

– Urho Kekkosen kansallispuisto täyttää tänä vuonna 40 vuotta, mutta juhlii ilman ainuttakaan alkuperäiseen luontoon kuuluvaa asukkia ahmaa. Kuluneen viikon petolaskennassa puiston alueelta ei löytynyt ensimmäistäkään. Vielä muuan vuosi sitten ahmoja oli puolenkymmentä mutta poikkeusluvilla kanta on huvennut olemattomiin.

Lue lisää: Tärkeä juh­la­vie­ras on poissa, kun Suomen toi­sek­si suurin kan­sal­lis­puis­to täyttää ta­sa­vuo­sia

Ahma herättää tunteita puolesta ja vastaan

Luontopalveluiden mukaan ahma herättää Lapissa paljon tunteita ja keskustelua, koska se tappaa poroja.

– Ahmaa on suojeltava tärkeänä osana luonnon monimuotoisuutta, vaikka eläin aiheuttaakin tuhoja, Siivonen sanoo.

Nyt tarvitaan tarkempaa tietoa, jotta ahmojen määrää ja syitä kannan heikentymiseen voisi analysoida tarkemmin.

– Ahmoja poistaminen on mahdollista poronhoitoalueella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa niiden aiheuttamien vahinkojen takia. Olemassa olevilla tiedoilla emme voi esimerkiksi arvioida, mikä on laittoman pyynnin määrä ja vaikutus ahmakantaan Lapin luonnonsuojelualueilla.

Ahman tappaminen on rikoslain mukaan törkeä metsästysrikos.

– Ahman laittomia tappoja ei tule erävalvonnassa ilmi edes joka vuosi. Kiinnijäämisen riski on pieni ja valvonnan resurssit alueiden laajuus huomioon ottaen vähäiset. Asiaan vaikuttaa myös, että käytännössä kolmen ahman aiheuttaman vahingon jälkeen Suomen riistakeskus myöntää ahman tappamiseen poikkeusluvan, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen Metsähallituksesta kertoo tiedotteessa.

Pelkosen mukaan ahman esiintyminen erämaassa on Suomessa poliittinen valinta.

– Tätä kautta on ennen kaikkea poliittinen valinta, onko erämaassa petoja vai jotakin muuta toimintaa.

Aluelaskentoja tehty reilu 20 vuotta

Metsähallitus on koordinoinut kevättalvisia niin sanottuja suurpetojen aluelaskentoja Lapissa 1990-luvun lopulta lähtien.

Metsähallituksen Luontopalvelut tekee ahmojen laskentaa Lapissa parittomina vuosina Pulju-Pöyrisjärven, Muotkatunturin ja Urho Kekkosen kansallispuiston alueella sekä parillisina vuosina Käsivarren, Lemmenjoen ja Itä-Inarin alueella.

Luontopalvelut toimittaa laskentojen tiedot Luonnonvarakeskukselle (Luke), joka vastaa valtakunnallisesta ahmakannan seurannasta.

– Metsähallituksen ahmalaskennoilla on erittäin tärkeä rooli Pohjois-Lapin ahmakannan arvioinnissa, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta sanoo.

Laskennoissa pyritään kattavasti alueet kiertäen havainnoimaan kaikki alueella liikkuvat ahmat. Laskenta tehdään kerran keväässä. Laskennat kestävät kullakin alueella muutamia päiviä.

Havainnointi tehdään tuoreiden lumijälkien perusteella. Laskennoissa on mukana Metsähallituksen henkilökuntaa ja paliskuntien poronomistajia.