Pudasjärven lentokenttä, itätuulta 3 metriä sekunnissa. Sade siirtyy länteen, idässä muodostuu uusia hyvältä näyttäviä pilviä.
– Nosta meidät sittenkin 800 metriin tuohon kylän päälle.
Radiopuhelimesta särähtää kuittaus.
Pian liitelemme purjelentokoneella Kurenalan yllä, kaarramme pikkuhiljaa alaspäin. Lähettyvillä ei näy pilviä, joiden alla tuuli nostaisi meitä takaisin ylös, mutta kokemus on tämäkin.
Moottorittomalla lentokoneella leijailua tuulen armoilla. Kyyti on tasainen ja hiljainen.
Ennen lentoonlähtöä olen haastatellut koneen lentäjää.
– Samalla tavoin kuin moottoriveneily ja purjeveneily ovat keskenään eri asioita, moottorilentokoneella ja purjelentokoneella lentäminenkin ovat täysin eri asioita, sanoo Oulun Ilmailukerhon puheenjohtaja Ville Runtti.
Ilmassa purjehtiminen kuulostaa vaikeammalta kuin vedessä. Purjelentokoneen, kuten purjeveneenkin, hytissä lasketaan tuulen suuntaa ja nopeutta, jotta tiedetään, minne kannattaa suunnata.
– Ilmailu on lähtökohtaisesti aina vaarallista, mutta omalla toiminnallamme teemme siitä turvallista, Runtti lohduttelee.
Purjelennossa olennaisinta on seurata suoraa aurinkoenergiaa. Päivän aikana maan pintaa lämmittävä aurinko nostattaa maasta kastepisaroita. Nousevasta kosteudesta muodostuu muhkeita, piparkakkumaisia kumpupilviä.
Auringon lämmittämän ilman nousua maasta kutsutaan termiikiksi. Se on siis ilmavirtaa ylöspäin. Termiikkejä purjelentokoneet käyttävät saadakseen lentokorkeutta.
Purjelentokoneella lentäessä seurataan kumpupilviä ja niiden alle muodostuvia termiikkejä. Kumpupilvien välillä lentokoneella liidellään yli sadan kilometrin tuntivauhdilla.
– Tämä on tarkkuutta vaativa laji, jossa täytyy hieman luottaakin. Säätä ei voi luotettavasti ennustaa ja se voi hetkessä muuttua.
Lähdemme tutustumaan tarkemmin koneeseen, jolla minutkin aiotaan viedä taivaalle. Se on kaksipaikkainen opetuskone, jonka keulille pääsen pian istumaan.
Purjelentokoneet voivat painaa jopa 850 kiloa, siipien kärkiväli on uusissa koneissa tavallisesti noin 20 metriä. Aerodynamiikka on koneen suunnittelussa isossa osassa, eikä hyttiin mahdu paljon ylimääräistä.
– Matkustajille rajana on pidetty sadan kilon painoa ja kahden metrin pituutta.
Nykyään uusimmat kilpakoneet voivat liitää jopa yhden suhde kuuteenkymmeneen, eli 60 kilometriä eteenpäin samalla kun korkeus tippuu vain kilometrin.
Videolla Ville Runtti esittelee purjelentokonetta. Juttu jatkuu videon jälkeen.
– Kone kyllä liitää hyvinkin seuraavan termiikin luokse. Olen itse liitänyt pisimmillään 150 kilometriä käyttäen suorassa liidossa termiikkejä hyväksi, Runtti kertoo.
Hyvästä liidosta tai useista hyvistä termiikeistä huolimatta purjelentokoneen ohjaamossa ei voi olla hetkeäkään tarkkailematta maastoa ja mahdollisia maastolaskupaikkoja. Seuraava mahdollinen laskupaikka on oltava koko ajan tiedossa, ennen kuin matkaa voi jatkaa.
Ilmassa opin, miltä sopiva maastolaskupaikka näyttää: pieneltä vihreältä tilkulta, eli pellolta.
Purjelentokoneella tehdään myös matkalentoja, jopa tuhat kilometriä laskeutumatta.
Pitkät lennot ovat kuitenkin riskialttiita, sillä jos sää yhtäkkiä muuttuu eikä korkeutta saakaan enää termiikeistä, voi olla pakko laskeutua maastoon.
Käytännössä turvallinen laskeutuminen on aina mahdollista, mutta minullekin puetaan silti pelastusvarjo selkään ennen lentoa. Varjoa voi tarvita, jos kone törmää toiseen eikä se ole enää lennettävissä.
Joissain purjelentokoneissa on polttomoottori, nykyään jopa sähkömoottori, joilla on mahdollista päästä takaisin ilmaan tai takaisin lähtöpaikkaan.
Lähtökohtaisesti purjelentokoneet kuitenkin tarvitsevat toisen lentokoneen hinaamaan sen ilmaan.
Purjelentokoneet eivät tarvitse asvalttia laskeutumiseen tai lentoon lähtöön. Siihen riittää nurmipäällyste. Sen sijaan hinauskoneet yleensä tarvitsevat, ja harva pelto on tarpeeksi suuri hinauskoneelle.
– Maastolaskun jälkeen soitetaan kaveri hinaamaan kone autolla pois. Tämä onkin todella yhteisöllinen laji.
Lentokentän briefing-rakennuksessa kuuluu naurunremakka koko haastattelumme ajan, ja monta lentäjää auttaa meitä koko ajan lentokoneen hinaamisessa, valmisteluissa, lentoonlähdössä ja maahan saavuttuamme.
Koska laji on riippuvainen säästä, se on myös leirimäinen. Esimerkiksi SM-kisoihin lähdetään viikoksi leirille, ja kisat lennetään niinä päivinä, kun sää on siihen suotuisa.
Kisoissa lennetään esimerkiksi matkaa. Nopeiten tietyn matkan lentänyt voittaa. Purjelentokoneella voi lentää taitolentoakin.
– Kisoissa on 17–70-vuotiaita ja naisia ja miehiä samassa sarjassa ja kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä. Sään lukemisen taito erottaa lopulta lentäjiä toisistaan.
Leireillä majoitutaan lentokenttien lähellä. Pudasjärven lentokentälläkin on kaksi leirintäaluetta, joilla lentäjät majoittuvat.
Eräs Oulun Ilmailukerhon lentäjä on ollut Suviseurojen päättymisestä saakka leirillä Pudasjärvellä päästäkseen lentämään mahdollisimman paljon.
Laji vie paljon aikaa, ja hyvän sään sattuessa pitää olla valmiina lähtöön, sillä seuraavaa samanlaista voi joutua odottamaan. Runtti kertoo varaavansa kesästään kokonaisia päiviä, jotta voi lähteä lentämään, jos on hyvä sää.
– Käytännössä lentokausi on kesällä. Talvella kumpupilviä ei pääse syntymään. Kun meillä on talvi, lentokelit on eteläisellä pallonpuoliskolla.
Mutta miksi Oulun Ilmailukerholaiset purjelentävät Pudasjärvellä?
Siihen on monta syytä, vastaa Runtti.
– Olemme olleet täällä leirillä jo 70 vuotta, hän naurahtaa.
Ensiksi lentokentän kankainen maasto mahdollistaa sen, että aurinko pääsee lämmittämään maata ja termiikkejä syntyy lähelle nousupaikkaa.
Oulussa purjelento ei onnistu merituulen vuoksi. Kumpupilvet siirtyvät sen mukana sisämaahan, eikä purjelentokoneille ole merenrannalla otollista säätä.
Toiseksi Pudasjärven ilmatila on vapaa, siellä saa lentää jopa ilman ilmailuradiota, ja käyttäjiä on melko vähän.
Sen lisäksi, että tilaa on ilmassa, tilaa on myös maassa. Kiitorata on lähes kaksi kilometriä pitkä, lisäosineen lähes kolme. Purjelentokone pysähtyy alle sadan metrin matkalla, joten tilaa on riittämiin.
– Täällä on keskustan palvelut myös oikeasti lähellä, joten kaupassa ja syömässä pääsee käymään helposti.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Oulun ja Pudasjärven Ilmailukerhot tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja järjestävät esimerkiksi tapahtumia. Runtti sanoo, että on mukavaa kun on paljon ihmisiä ja toimintaa.
Pudasjärvelle saavutaan purjelentämään Espoosta ja Sodankylästä saakka.
Pudasjärven lentokentän lisäksi purjelentoa voi harrastaa Oulun lähellä myös Ahmasuon kentällä, mutta siellä olosuhteet eivät ole aivan yhtä hyvät.
Tilan vuoksi purjelentokoneella laskeutuminen ei jännitä minua, ja lasku onkin kokeneen lentäjän ansiosta tasainen. Hytin pulkkamaisesta syleilystä täytyy hieman ponnistellen nousta ylös.
Runtti ja muutama muu lentäjä jäävät vielä laittamaan koneen sen kuljetusputkeen. Siipien ja peräsimen irrotus sitä varten käy nopeasti.
