Muurahaiskeot ovat suomalaiselle tavallinen näky. Moni ei tulekaan ajatelleeksi, ettei tilanne ole sama kaikkialla. Itse asiassa suomalaismetsien näky on poikkeus, sillä kekomuurahaiset ovat monin paikoin Euroopassa hyvin harvinaisia ja uhanalaisia.
Nyt kekomuurahaisten elinvoimaisuutta aletaan selvittää Euroopan laajuisesti kansalaistiedettä hyödyntämällä ja Suomi on tässä MoniAnt-hankkeessa tärkeässä osassa. Suomesta tutkimuksessa on mukana Luonnonvarakeskus (Luke).
– Tässä pyritään kehittämään kansalaisten aktiivisuuteen perustuva seurantahanke Euroopan laajuiseen käyttöön, Luken erikoistutkija Jouni Sorvari kertoo.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää kansalaistieteeseen perustuva havainnointimenetelmä kekomuurahaislajien kantojen elinvoimaisuuden arviointiin.
– Osassa Euroopan maista ei seurata näiden lajien yleisyyttä millään tavalla, Sorvari kertoo tämänhetkisestä tilanteesta.
Sorvari veti muutama vuosi sitten kansalaistiedehanketta, jossa selvitettiin Suomen muurahaislajistoa. Vastauksia ja näytteitä tuli yli 2 400. Kokemus kansalaisten auttamishalukkuudesta on siis lupaava.
Uudessa tutkimuksessa havainnot voi lähettää älypuhelimella kuvaamalla keon puhelimen kameralla ja täyttämällä verkkokyselyn keon ominaispiirteistä ja sijainnista.
– Käytössä on verkkosovellus, joka paikantaa muurahaiskeon viiden metrin tarkkuudella, Sorvari kertoo.
Sorvarin mukaan muurahaisista voi myös lähettää tutkimukseen näytteen, mutta vain Suomessa. Tutkimuksen muissa maissa lajien uhanalaisuus estää näytteenoton.
Lajien taantuman syinä ovat etenkin maankäytön muutokset ja elinympäristöjen pirstoutuminen.
– Toisaalta niittykekomuurahainen viihtyy avoimilla niityillä ja sitä uhkaa alppiniittyjen metsittyminen, Sorvari lisää.
Suomessa kekomuurahaisten tilanne on Sorvarin mukaan aika hyvä.
Muurahaiskeot kiinnostavat tutkijoita siksikin, että pesät ovat elinympäristöjä myös monille muille kekoihin erikoistuneille eliöille. Näihin lajeihin kuuluu esimerkiksi kovakuoriaisia, hämähäkkejä ja sammalpunkkeja.
Toistaiseksi ei tiedetä, miten erilaiset uhkatekijät vaikuttavat muihin muurahaiskeoissa elämään erikoistuneisiin eliöihin.
Luke tutkii hankkeessa erityisesti metsänhoidon ja maisemanrakenteen vaikutusta Suomen kekomuurahaislajien esiintymiseen.
– Hanke on tarkoitettu kaikille kansalaisille, jotka haluavat osallistua kekomuurahaisten kartoitukseen, Sorvari kannustaa.
Edelliseen tutkimukseen osallistui paljon koululuokkia ja muun muassa partiolaisia. Sorvari toivookin, että nuoret kiinnostuvat tälläkin kertaa tiedonkeruusta.
Sorvari odottaa lisäksi kokemuksia verkkosovelluksen käytöstä eli tältä osin hanke on menetelmän eräänlaista tuotekehittelyä.
Hanke jatkuu vuoden 2026 loppuun asti. Ohjeet tutkimukseen osallistumiseen löytyvät Luken verkkosivuilta.