Kaupungit tarjoavat oraville ruokaa ja päättelytehtäviä. Oulun ja Chesterin yliopiston tutkijat houkuttelivat oululaispuistoissa oravia käyttämään pulmalaatikoita. Oravien täytyi ratkoa vaativia tehtäviä saadakseen laatikoissa olevat pähkinät.
Oulun yliopiston dosentti Olli Loukola kertoo, että tutkimuksen varsinainen tarkoitus ei ollut selvittää eläinten ongelmanratkaisukykyä, vaan ihmisten toiminnan vaikutusta siihen.
Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän puistoissa oli läsnä ihmisiä, sitä heikommin oravat suoriutuivat tehtävistä. Häiriöitä aiheuttivat niin kävelijät, pyöräilijät, lähistön leikkipuisto kuin koiranulkoiluttajatkin.
Liiketunnistimella toimivat kamerat paljastivat, että lähes kaksi kolmasosaa koiranulkoiluttajista päästi koiransa irti puistossa.
Loukola korostaa, että vaikka kaupunkipuistoissa koirien pitäisi olla kytkettyinä, moni ei näytä ymmärtävän, että koirien vapaa liikkuminen voi stressata villieläimiä.
Tutkijat yllättänyt havainto oli, että koirien läsnäolo nopeutti oravien ongelmanratkaisua ensimmäisellä yrityksellä. Tämä viittaa mahdolliseen sopeutumisreaktioon, jossa oravat toimivat nopeammin saadakseen ruokaa ennen kuin ne kokevat uhkan lähestyvän.
Koiran ulkoilutus ei siis hidastanut suoritusta, vaan sai oravat tekemään nopeampia, mutta mahdollisesti hätäisempiä päätöksiä, jotka johtivat heikompiin tuloksiin.
Oravien ongelmanratkaisukykyjä on tutkittu Loukolan mukaan ympäri maailmaa eri oravalajeilla, mutta nyt tehty tutkimus oli ensimmäinen Suomessa.
Kaupunkioravien älykkyyden tiimoilta tunnistettiin monia jatkotutkimusten aiheita. Mitä vihjeitä oravat käyttävät ihmisten eri toimintojen erottelemiseen? Millaisia ovat yksilölliset erot eläinten riskinotossa ja innovatiivisessa ongelmanratkaisussa?
Loukola on tutkinut eläinten oppimista myös muun muassa kimalaisilla ja linnuilla ja tietää luonteenpiirteiden olevan tärkeä tekijä uusien tapojen omaksumisessa.
– Yksilöiden välillä on huikeita eroja ongelmanratkaisukyvyissä, hän kertoo.
Osa kaupunkioravista on Suomessakin niin kesyjä, että ne tulevat hakemaan pähkinöitä kädestä.
– Ne ovat oppineet, että ihmiset tarkoittavat ruokaa, jos vain uskaltaa mennä tarpeeksi lähelle, Loukola tulkitsee.
Ongelmanratkaisukyky ei ole tutkijoiden mukaan pelkästään merkki älykkyydestä, vaan myös tärkeä selviytymiskeino. Uusien haasteiden ratkaiseminen vaatii muistin käyttämistä, päätösten tekemistä ja käyttäytymisen mukauttamista.
– Koska kaupunki ei ole oravien luontainen elinympäristö, se on oikeastaan yksi iso pulmanratkaisupömpeli, Loukola pohtii.
Oulun oravien tutkimus tuotti myös yllättävän havainnon: muutkin lajit olivat kiinnostuneet pulmalaatikoista.
– Oravat dominoivat tilannetta, mutta niiden lähdettyä harakat tulivat tempomaan laatikoiden vipuja. Ja niiden jälkeen tiaiset, Loukola kuvaa.
Lajien välinen tiedonkulku ja oppiminen ei ollut yllätys, sillä aihetta on tutkittu pitkään Oulun yliopistossa. Pulmalaatikoiden käytössä ilmenneestä lajien välisestä tiedonvaihdosta on suunnitteilla tutkimusjulkaisu.