Tut­ki­jat esit­tä­vät uutta kan­sal­lis­puis­toa Uts­joel­le – Tar­koi­tus suo­jel­la alueen herkkää sub­ark­tis­ta luontoa

Kunnalle tehdyn esityksen takana on kolme henkilöä.

Heikki Kallio ja Pekka Niemelä ovat Turun yliopistossa työskennelleitä tutkijoita. Kallio on elintarvikekemian emeritusprofessori ja Niemelä biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen emeritusprofessori.

Sakari Alhopuro on puolestaan lääkintöneuvos. Hän on lahjoittanut suuria summia tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen.

Kyse on jo neljännestä Lappiin tällä hetkellä vireillä olevasta kansallispuistoesityksestä.

Inarilaiseen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa kolmikko kertoo, että Saamenmaan kansallispuistoksi kutsutun hankkeen tarkoitus on suojella kunnan subarktista herkkää luontoa, turvata Utsjoen alkuperäiskulttuuria ja historiallisia elinkeinoja ja suojata aluetta kaivos- ja tuulivoimahankkeilta.

Utsjoella on jo muun muassa Kevon luonnonpuisto sekä Paistunturin ja Kaldoaivin erämaa-alueet. Kunta ulottuu myös Muotkatunturin erämaa-alueen luoteiskolkkaan.

Selvitykseen ei ole rahaa tänä vuonna

Kansallispuistohanke on ollut vireillä jo jonkin aikaa.

Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski kertoo keskustelleensa asiasta professorien kanssa ensimmäisen kerran viime keväänä, kun nämä ottivat yhteyttä.

– Ehdotus olisi ehdottomasti selvittämisen arvoinen, hän sanoo omana mielipiteenään.

Toistaiseksi Utsjoella ei ole käyty virallisia keskusteluja asiasta.

Jotta hanketta voidaan edistää kunnassa, Pieskin mukaan kansallispuistoehdotus tarvitsee valtuutettujen ja kuntalaisten laajan tuen. Tätä edellyttää myös Ympäristöministeriö.

– Ilman paikallista tukea hanke ei ole elinkelpoinen.

Toinen taustaehto on rahoitus. Pieskin arvion mukaan kansallispuistoselvitys maksaisi vähintään 100 000 euroa. Siihen ei ole varattu rahaa Utsjoen tämän vuoden talousarviossa.

Maaliskuussa käynnistyy kuitenkin lohikeskusselvitys.

Kunta suunnittelee Tenon tulevaisuuden turvaamiseksi lohikeskusta. Selvitystyötä varten kunta sai eduskunnalta 150 000 euron joululahjarahan.

Kunnanjohtajan mukaan kansallispuisto ja lohikeskus tukisivat toisiaan. Paistunturien alue on monen Tenon sivujoen alkukohta.

"Matkailu ja suojelu käsi kädessä"

Kansallispuiston tärkein tehtävä on luonnon suojeleminen.

Kunnanjohtaja Pieskin mukaan Suomesta puuttuu vielä kansallispuisto, joka suojelisi pohjoisinta tunturiluontoa.

Utsjoella on viime vuosina panostettu matkailun kehittämiseen. Pieskin mukaan kestävän matkailun kehittäminen ja kansallispuistohanke voisivat hyödyttää toisiaan.

– Kansallispuisto tuo lisää vetovoimaa matkailuun. Tämä on nähty esimerkiksi Sallassa. Toisaalta kansallispuiston retkeilyrakenteilla voidaan ohjata kävijät halutuille reiteille ja suojella luontoa.

Pieski kertoo keskustelleensa kansallispuistohankkeesta joidenkin paikallisten poromiesten kanssa.

– He näkevät arvon kansallispuistolle.

Utsjoella kunnan asukkailla on varsin vapaa oikeus kelkkailla. Kansallispuiston alueella moottoriliikenne ohjattaisiin kuitenkin muutamalle viralliselle reitille.

– Täällä perheet käyvät kelkoilla pilkkimässä ja retkeilemässä tunturissa. Kansallispuiston alueella se ei olisi kaikkialla mahdollista.

Ainoastaan poronhoitajilla olisi oikeus kelkkailla ja ajaa mönkijöillä porotöissä puiston alueella.

Utsjoella asuu myös paljon saamelaisia, joilla ei ole poroja, mutta joilla on ikiaikaisia nautintaoikeuksia muun muassa erämaajärviin ja lupa liikkua matkailijoita vapaammin esimerkiksi Kevon luonnonpuistossa.

Retkeilyn suosion myötä Kevon luonnonpuiston kävijämäärät ovat kasvaneet, ja Metsähallitus on joutunut rajoittamaan liikkumista luonnonpuistossa.

Keskustelu on ollut paikoin kiivasta.

– Aihe on herkkä, Pieski toteaa.