Jaurakaisjärven rannassa tuoksuu turve. Kumisaapas litsahtelee turpeensekaisessa lietteessä. Vielä muutama vuosikymmen sitten ranta oli viihtyisä hiekkapohjainen saunaranta. Nyt ei uimareita, eikä kalastajia järvellä näy. Rannat ovat täynnä heinää ja kortetta.
– Muutos alkoi kun suot aikoinaan ojitettiin ja paheni kun ojat avattiin uudelleen, kertoo kesät Jaurakaisjärven rannalla viettävä Virpi Tollander.
Pudasjärven Jaurakaisjärvi tuli mukaan Kiiminkijoen kalatalousalueeseen aluejaon uudistuksen yhteydessä viime vuonna. Kalatalousalueeseen kuuluu koko Kiiminkijoen vesistöalue eli osittain Pudasjärvi aina Taipaleenharjua myöten. Mukana on koko Nuorittajoen valuma-alue.
Kalatalousalue on laatinut käyttö- ja hoitosuunnitelman, joka on juuri hyväksyttävänä.
– Meille on myönnetty jo latvavesien kunnostussuunnitelmien tekoon 670 000 euroa. Tuki tulee ympäristöministeriöltä sekä maa- ja metsätalousministeriöltä, kertoo kalatalousalueen puheenjohtaja Pentti Marttila-Tornio.
– Sitten maksaakin miljoonia kun aletaan toteuttaa suunnitelmia.
Marttila-Tornio uskoo, että hankkeiden toteuttamiseen saadaan myös varoja. Suunnittelu käynnistyy tänä syksynä ja valmisteluun on aikaa kaksi vuotta.
– Latvavesilla Metsäkeskus on jo tehnyt kosteikkoja yhdessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja yliopiston kanssa.
Haitallinen kehitys Jaurakaisjärvellä alkoi lähisuoalueiden ojitusten jälkeen 1960- ja 70-lukujen vaihteessa. Vanhojen ojien kunnostusojitus vuosina 2014–2017 sai aikaan sen, että turvepitoinen suoaines ja muta ryöpsähti uudelleen Jaurakaisjärveen.
Jaurakaisjärven tilanne voitaisiin parantaa yksinkertaisesti kuivattamalla järvi ja keräämällä pohjaan painunut turvelieju pois.
– Silloin pitäisi ensin Jaurakkaoja ruopata, että vesi laskisi Nuorittajokeen. Turvetöhnä tiivistyy pohjalle ja pitää poistaa. Muuten se liukenee sieltä uudelleen. Nyt selvitetään kuinka pitkälle ojaa pitäisi ruopata, pohtii Marttila-Tornio.
Jokea pitäisi ruopata kahden metrin syvyydeltä.
Järven kuivaaminen ei mahdoton tehtävä olisi.
– Vastaava on tehty Utajärvellä Särkijärvessä ja Muhoksella Pirttijärvessä, toteaa Marttila-Tornio.
Jaurakaisjärvi on noin kolmen kilometrin pituinen. Sen vesiala on noin 100 hehtaaria.
– Siitä noin 40 hehtaaria on syvännettä, jonne lietettä on kertynyt. Syvimmät kohdat ovat noin 1,8 metriä. Lahdissa vettä on noin metrin verran, sanoo Virpi Tollander.
Latvavesien kunto vaikuttaa aina Haukiputaalle saakka.
– Kiiminkijoen koskissa voi olla jopa parin metrin patja turvetta aina Haukiputaalle saakka. Vielä meressäkin löytyy turvetta murtovesialueella. Se on tullut latvavesiltä.
Jokisuulla vesisyvyyttä oli pahimmillaan vain puoli metriä. Nyt sitä on pari vuotta sitten ruopattu 2,20 metriä syväksi 40 metrin leveydeltä. Kalastajilta on kuitenkin tietoa, että jokisuu olisi liettymässä uudelleen.
Jaurakaisjärven tilan parantaminen vaatii toimia myös rannan asukkailta.
– Pudasjärven kaupungin kanssa on keskusteltu, että rannan kiinteistöiltä vaaditaan asianmukaiset jätevesijärjestelmät. Likavesi tulee johtaa umpinaisiin säiliöihin tai asianmukaisiin suodatuskenttiin, toteaa Marttila-Tornio.
Marttila-Tornio pitää Kiiminkijoen latvavesien kunnostusta ensisijaisen tärkeänä koko Kiiminkijokea ajatellen.
– Siksi Nuorittajoen valuma-alue onkin pilottikohteena. Rahat ei tule loppumaan hankkeelta ensimmäisenä. Kun on hyvä suunnitelma, niin Jaurakaisjärvellä aloitetaan kunnostustyöt.
Ensimmäisen ojituksen 1960- ja 70 -luvuilla ja kunnostusojituksen 2014–2017 yhteydessä ei ole tehty kunnollisia kaivukatkoja, laskeutusaltaita tai pintavalutuskenttiä. Ojitusalueelta valuva vesi kiintoaineineen on päästetty valumaan Marikaisojaa pitkin Jaurakaisjärveen, todetaan kalatalousalueen tekemässä selvityksessä.
– On epäselvää, onko kukaan valvonut kunnostusojituksen tehnyttä urakoitsijaa tai onko kunnostusojitusta käyty tarkastamassa. Tämän hetkisen tietomme mukaan myöskään Natura-selvitystä kunnostusojituksille ei ole tehty, vaikka Kiiminkijoki kuuluu Natura-alueisiin, todetaan selvityksessä.
Kunnostusojitus on tehty Pudasjärven Metsänhoitoyhdistyksen suunnitelman mukaan, ja kunnostusojitukselle on maksettu Kemera-tukea, todetaan selvityksessä.
Jaurakaisjärveä on kunnostettu ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Jaurakkaoja on perattu kaivinkoneella vuosikymmenen alussa. Tuolloin metsäojituksesta johtuvat ylivirtaamat lisääntyivät, ja keväisin tulvat katkaisivat tiet kahden sillan kohdalta. Juurikantien silta uusittiin tuolloin betonisillaksi. Jaurakkaojan perkauksen lisäksi järveä ei ole yritetty puhdistaa koneellisesti tai kemiallisesti
– Siellä on kyllä tehty pieniä kuoppia saostusaltaiksi laskuojien suuhun, mutta ne eivät ole riittävän kokoisia, toteaa kalastusalueen puheenjohtaja Pentti Marttila-Tornio.
Jaurakaisjärvellä harrastetaan kahdessa taloudessa porotaloutta, muuta peltoviljelyä tai maataloutta ei enää esiinny. Järveä kuormittaa jonkin verran asutuksen jätevedet.