Turun yliopisto miettii parhaillaan, miten Utsjoen Kevon tutkimusaseman toiminta saataisiin kestävämmälle pohjalle.
– Meillä on Kevolla aika suuri kiinteistömassa, jossa on paljon korjausvelkaa. Kiinteistökulut ovat hyvin korkeat, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja Ilari Sääksjärvi tiivistää ongelman.
Tilat ovat vajaakäytöllä, sillä Kevolla on ympärivuotisesti vain pari yliopiston työntekijää. Kenttäkaudella sulan maan aikana asemalla majailee lisäksi puolenkymmentä yliopistolaista, jotka työskentelevät talvisin Turussa.
– Toimintaa leimaa aika raskas sesonkiluonteisuus. Meidän tulisi löytää tiloille enemmän ympärivuotista käyttöä, Sääksjärvi sanoo.
Mitä enemmän yliopiston rahoituksesta kuluu kiinteistöjen ylläpitoon, sitä vähemmän sitä jää varsinaiseen tutkimukseen.
Yliopistolla on säästöpaineita
Kevon tutkimusaseman tilanne on pöydällä muutosneuvotteluissa, jotka Turun yliopisto aloitti marraskuun alussa. Koko yliopiston henkilöstöä koskevien neuvotteluiden tavoitteena on löytää jo ensi vuodelle 1,5–2 miljoonan euron säästöt.
Turun Sanomat uutisoi viime viikolla, että yliopisto aikoisi luopua Seilin tutkimusasemasta Paraisilla, ja Kevolta leikattaisiin tukipalveluita. Uutinen herätti huolta tutkijakentässä ja muun muassa Utsjoen kunnan johdossa.
– Aion soittaa asiasta yliopiston rehtorille. Kyseessä on EU:n pohjoisin tutkimusasema. Näkisin siinä paljon kehittämismahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja arktiseen tutkimukseen, kun miettii esimerkiksi ilmastonmuutosta ja muita tutkimustarpeita, Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieski sanoo.
Muutosneuvottelut jatkuvat vielä, joten Turun yliopiston tutkimusasemien tulevaisuudesta ei ole toistaiseksi tehty uusia päätöksiä.
Yliopisto on aiemmin kertonut, että Kevolla aloitetaan keväällä kiinteistöjen mittavat peruskorjaukset. Sääksjärven mukaan remonttiaikeita ei ole peruttu.
– Onhan tässä kysymysmerkkejä, mutta näen, että pysymme pohjoisessa ja jatkamme Kevolla tavalla tai toisella. Rakennusten vajaakäyttöä pitää vain saada kuriin ja korjausvelkaa täytyy pienentää, Sääksjärvi sanoo.
Sääksjärven mukaan yliopisto yrittää kartoittaa erilaisia yhteistyömahdollisuuksia muun muassa Utsjoen kunnan kanssa. Kaikki kiinteistöihin liittyvä synergia olisi tervetullutta, jotta rahoitusta riittäisi enemmän yliopiston perustehtävään eli tutkimukseen.
Voisiko yksi mahdollisuus olla esimerkiksi kaupallisen majoitustoiminnan kehittäminen tutkimusasemalle? Sääksjärvi ei tyrmää ajatusta.
– Mehän olemme nelostien varrella ja naapurina on Kevon luonnonpuisto. Asema sijaitsee niemessä Kevojärven rannalla. Tenolle on viitisentoista kilometriä.
Lapissa on Kevon aseman lisäksi Helsingin yliopiston tutkimusasemat Kilpisjärvellä ja Sallan Värriössä.
Kenttäasemien tarkoitus on tarjota mahdollisuudet erilaiselle ympäristöön liittyvälle kenttätutkimukselle ja pitkäjänteiselle tiedon keruulle.
– Mielestäni olisi todella tärkeää lisätä kenttäasemien välistä yhteistyötä, jotta käyttöasteita saataisiin korkeammiksi, Sääksjärvi sanoo.
Pitkäaikaista seurantaa
Turun yliopiston kasvitieteen professori Paavo Kallio järjesti 50-luvulla oppilailleen kenttätutkimusretkiä Lappiin. Retkien pohjalta hän ryhtyi perustamaan Kevon tutkimusasemaa, joka avattiin 1956.
Asema tarjoaa opetuksen ja tutkimuksen tukipalveluita ympärivuotisesti. Siellä on kymmenkunta rakennusta, joissa on laboratoriotiloja, verstaita, luentosali ja majoitusmahdollisuudet noin 40 hengelle.
Ruokala suljettiin syksyllä, mutta asemalle majoittuvien vieraiden käytössä on yhteiskeittiöitä.
Tutkijat seuraavat Kevolla muun muassa perhosten, myyrien, varpuslintujen ja kasvien kannanvaihtelua. Kymmenien vuosien aikasarjoilla saadaan tietoa pohjoisen luonnon muutoksista pitkällä aikavälillä.
Pitkäaikaista kokeellista tutkimusta tehdään puurajan muodostumisesta ja porolaidunnuksen vaikutuksesta ekosysteemeihin.
Poiminta
Utsjoen kunta sai joulukuussa eduskunnalta 150 000 euroa Lohikeskuksen selvitystyöhön.
Lohikeskus olisi Tenon lohenkalastuksen ja perinnetiedon asiantuntija- ja yhteistyöorganisaatio.
Ajatuksena on, että keskuksen tuomat hyödyt korvaisivat Tenon kalastusrajoituksista Utsjoelle koituvia vahinkoja.