Tu­ris­tit tar­po­vat tu­han­sien kuol­lei­den lin­tu­jen kes­kel­lä Poh­jois-Nor­jan lin­tu­pa­ra­tii­sis­sa – Tauti voi levitä muut­ta­jien mukana Lap­piin­kin

Turistit liikkuvat Ekkerøyn lintuparatiisissa Varanginvuonon reunalla lintuinfluenssasta huolimatta.

Storelvan suistossa tunnelma on apea, ikään kuin pikkukajavat surisivat menehtyneitä tovereitaan.
Storelvan suistossa tunnelma on apea, ikään kuin pikkukajavat surisivat menehtyneitä tovereitaan.
Kuva: Olli Miettunen

Norjan Varanginvuonon reunaa kiertävällä tiellä lojuu lokin raato, pientareella useampi ja pienen Storelvan suistossa vielä enemmän. Pikkukajavayhdyskunta vaikuttaa apaattiselta, kuin odottaen kohtaloaan – lennänkö enää huomenna? Lintuinfluenssa tappaa.

Vesisaaren ja Vuoreijan välillä sijaitsee turistien suosima lintuparatiisi, Storelvasta pari kilometriä takaisin Vesisaaren suuntaan. Ekkerøyn niemen kallioilla pesii jopa 30 000 lintua ja lajeja voi olla 50. Tänä kesänä joukosta puuttuu tuhansia, sillä paha lintuinfluenssa ottaa veronsa.

Espanjalaiset Clara Porvas ja Luis Rodriguez viihtyvät viileässä Ruijassa paremmin kuin kuumassa Madridissa. Ingjer Tjelle (oik.) opastaa patikkapolulle.
Espanjalaiset Clara Porvas ja Luis Rodriguez viihtyvät viileässä Ruijassa paremmin kuin kuumassa Madridissa. Ingjer Tjelle (oik.) opastaa patikkapolulle.
Kuva: Olli Miettunen

Lomakylä täyteen buukattu

Mökkikylän emännän Ingjerd Tjellen mukaan lintusairaus ei ole vaikuttanut Ekkerøy Feriehusin toimintaan. Lomakylä on nytkin täyteen varattu. Maisema ja merellinen ilmasto riittää, vaikka lintuja olisikin vähemmän.

– Jotkut viipyvät täällä pitempään, ottavat lisävuorokausia, yrittäjä kertoo.

Espanjalaiset matkailijat Clara Porvas ja Luis Rodriguez käyvät moikkaamassa. He ovat lähdössä patikkaretkelle ympäri niemen.

– Me viivymme kahdeksan päivää, espanjalaiset sanovat.

Sää Ruijan rannoilla on miellyttävä, noin 11 astetta lämmintä ja kenties pientä tihkua ilmassa. Rodriguez toteaa, että Espanjassa lämpöä on 40 astetta ja maisema tasaisen ruskeaksi kuivettunut.

– Asiakkaat ovat sanoneet, että tämä on heille tuttua. Lintuinfluenssaa on ollut ainakin Hollannissa ja Puolassa, Tjelle kertoo.

Satamakahvila pantiin kiinni, kun laiturin tuntumassa asustaneet lokit lopettivat lentonsa ja kirkumisen – flunssaisena ei lintukaan laula.
Satamakahvila pantiin kiinni, kun laiturin tuntumassa asustaneet lokit lopettivat lentonsa ja kirkumisen – flunssaisena ei lintukaan laula.
Kuva: Olli Miettunen

Kaiken varalta Tjelle on monistanut varoituksia ja kehottaa myös espanjalaisia olemaan koskematta, jos maastosta löytyy kuollut lintu. Lomakylän tuntumassa niitä ei ole näkynyt.

– Satamassa laiturikahvila suljettiin.

Raatoja elävien joukossa

Laiturilla suljetun museon oven edessä lojuu raato ja venekerhon oven edessä kaksi. Myös punaisten rakennusten mustilla katoilla näkyy kuolleita elävien joukossa. Kaarevalla hiekkarannalla elävät linnut istuskelevat ja elottomat lojuvat.

Kylän laidalla 67-vuotias vesisaarelainen Torbjörn Möller on lähtemäisillään pyöräilemään, mutta seisahtuu juttelemaan. Hän käy useasti äitinsä 1980-luvulla ostamalla mökillä, mutta tänä kesänä hän ei käy enää rannalla.

– Kävin ennen tuolla kävelemässä, Möller viittaa nurkan takaa näkyvään kivikkoon, jota meri huuhtelee.

Pikkukajavien hätä surettaa Steinar Jumiskoa. – Oikein sydämestä ottaa.
Pikkukajavien hätä surettaa Steinar Jumiskoa. – Oikein sydämestä ottaa.
Kuva: Olli Miettunen

Vesisaaren ja Ekkerøyn välillä Sjåbuselvan suistossa elää iso lokkiyhdyskunta. Isopappansa Johan Petterin vuonna 1860 rakentamaa saunaa katsomaan menossa oleva kveeni Steinar Jumisko pysähtyy sillan pieleen ja harmittelee lokkien kohtaloa.

Raadot siivotaan pois

Vesisaaren kunta huolehtii rantojen puhdistuksesta. Möllerin ja Tjellen mukaan suojavarusteisiin pukeutuneet kunnan työntekijät keräävät raadot ja kuljettavat pois.

Kuolleita lintuja oli Vesisaaren pormestarin Wenche Pedersenin mukaan tiistaina yli 10 000. Tuoreimpien laskelmien mukaan määrä olisi noin 11 000, mutta voi olla isompikin. Tautia on todettu jo Huippuvuorilla asti.

Vesisaaren kunnan palkkaamat työntekijät keräävät raatoja pois.
Vesisaaren kunnan palkkaamat työntekijät keräävät raatoja pois.
Kuva: Olli Miettunen
Säkeissä on ehkä noin 50 lintua.
Säkeissä on ehkä noin 50 lintua.
Kuva: Olli Miettunen

Lintuinfluenssa voi tarttua ihmisiin, mutta NRK:n mukaan Norjan kansanterveysinstituutti (FHI) pitää riskiä vähäisenä. Harva sairastuu, mutta ylilääkäri Bjørn Gunnar Iversenin NRK:lle antaman lausunnon mukaan sairastuneet ovat todella kipeitä.

Norjan maatalousministeri Sandra Borch vierailee torstaina Vesisaaressa perehtymässä lintutaudin tilanteeseen. Ministerin mukana tulevat edustajat Norjan elintarviketurvallisuusvirastosta, ympäristövirastosta, ilmasto- ja ympäristöministeriöstä sekä entistä maaherraa vastaava valtion edustaja.

Voiko tauti levitä Norjasta Lappiin?

Lapin läänineläinlääkäri Ulla Rikulan mukaan sairaista tai kuolleista linnuista ei Lapissa ole havaintoja. Leviämisen riskiä hän ei osaa arvioida. Pian edessä oleva lintujen paluumuutto voi vaikuttaa tilanteeseen.

– Siihen vaikuttaa tietenkin muuttoreitti ja levähdyspaikat, Rikula sanoo.

Tämä lokki on tiensä päässä. Kuva Norjan Vesisaaresta.
Tämä lokki on tiensä päässä. Kuva Norjan Vesisaaresta.
Kuva: Olli Miettunen

Rikulan mukaan nyt tiedetään, että lintuinfluenssaa on sekä pohjoisessa että eteläisessä Suomessa. Lintuinfluenssaa tavataan myös globaalisti.

– Tietoa tulee ympäri maailmaa semmoisista maista, joissa diagnostiikka osoittaa että kyse on lintuinfluenssasta. Tilanne on hyvin erilainen kuin aikaisemmin.

Inarin hallintojohtaja Mari Palolahti ja eläinlääkäri Marja Pedersen sanovat, että valmiussuunnitelmia on ja että pelastuslaitoksen kanssa on keskusteltu mahdollisen lintuinfluenssan leviämisen vaatimista toimenpiteistä. Havaintoja sairaista linnuista ei Ylä-Lapista ole tiedossa.

– On hyvinkin mahdollista, että se leviää, kun se on Suomessa ja Norjassa. Tässä on kesää jäljellä, Pedersen toteaa.

Ilmoita asiavirheestä