Tunturipöllön katsotaan kadonneen sukupuuttoon Ruotsin alueella. Tiistaina julkistettu uhanalaisuuden arviointi kertoo, että lajikato on muutenkin pahentunut maassa.
Ruotsin luonnon uhanalaisuuden päivityksessä käytiin läpi yli 23 000 lajia, joista yli 5 200 katsottiin silmälläpidettäviksi, vaarantuneiksi tai vakavammin uhanalaisiksi.
Heikosti voivien lajien määrä nousi kymmenesosalla edelliseen arviointiin verrattuna.
Uhanalaisen lajiston määrä lisääntyy muun muassa ilmastonmuutoksen, maankäytön, kalastuksen, vesistöpäästöjen ja muun ihmistoiminnan seurauksena.
Esimerkiksi pitkään elinvoimaisena lajina pidetty helmipöllö luokiteltiin nyt Ruotsissa erittäin uhanalaiseksi. Lajin näivettyminen kytkeytyy kaiketi vanhojen metsien vähenemiseen.
Kotipihoilta tuttu siili siirrettiin Ruotsissa silmälläpidettävästä vaarantuneeksi lajiksi. Siilien elinympäristöt ovat heikentyneet muun muassa maatalouden tehostumisen, rakentamisen ja liikenteen takia.
Ruotsin ja Suomen olosuhteet ovat paljolti samantyyppisiä niin maantieteen kuin ihmistoiminnankin puolesta. Niinpä Ruotsin luontokato heijastelee myös suomalaisen lajiston tilaa.
Esimerkiksi Ruotsissa sukupuuttoon julistettua tunturipöllöä voi odottaa sama kohtalo Suomessa. Lajin pesinnät ovat harvinaisia, ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Tunturipöllön elinpiiri pienenee, kun ilmaston lämpeneminen metsittää avoimia tuntureita.