Tunturikeskusten vaikea asuntotilanne pakottaa monet asumaan loma-asunnoissa Lapissa. Loma-asunnoissa asuminen tuo arkeen yllättäviä haasteita.
Vuonna 2013 Väestörekisterikeskus ohjeisti, ettei vapaa-ajan asunnoissa asuvia saa enää rekisteröidä kiinteistöjensä asukkaiksi. Sen sijaan heidät rinnastetaan asunnottomiin eli henkilöihin, joilla ei ole vakinaista asuntoa.
Nykyinen rekisterikäytäntö on ongelmallinen esimerkiksi koulujen oppilastilastojen, päiväkotipaikkojen sekä hätätilanteissa palo- ja pelastustoimen toiminnan kannalta.
– Kyse on myös yhdenvertaisuudesta. Päätöksen myötä loma-asunnossa asuvat ihmiset asetettiin kansalaisoikeuksien suhteen eriarvoiseen asemassa muihin nähden, toteaa Äkäslompolossa asuva Heli Laukkanen.
– Lainat, vakuutukset, kännykkäliittymät, hän luettelee.
Lähtökohtaisesti kaikenlainen luottotietoja vaativa asiointi on tehty Laukkasen mukaan loma-asunnossa asuvalle henkilölle todella vaikeaksi.
Luottotietoja tarkistava järjestelmä tulkitsee loma-asuntoihin rekisteröidyt osoitteet virheellisiksi. Päätös on useimmiten automaattisesti hylkäävä, vaikka asiakkaan luottotiedot olisivatkin kunnossa.
Bumerangina takaisin palaavien luottotietopäätösten lisäksi vastaan tulee jatkuvasti pienempiä arkielämän ongelmia. Muun muassa Keskon ja S-Pankin sovellukset sekä Mobilepay voivat vaatia loma-asuntoon rekisteröidyn osoitteen vahvistamista useamman kerran vuodessa.
– Asiat kyllä lopulta järjestyvät, mutta kaikkeen vaaditaan aina ylimääräistä työtä ja selvittelyä.
Koska loma-asunnossa asuva henkilö ei voi olla virallisesti kirjoilla omassa kodissaan, lasketaan hänet oikean kotikylänsä sijaan mukaan kirkonkylän asukaslukuun. Esimerkiksi Äkäslompolossa vapaa-ajan asunnossa asuvat henkilöt ovat laskettuna Kolarin kirkonkylän väkilukuun.
Vaikka asunnon sijaintikunta voi toimia asukkaan kotikuntana, ovat loma-asunnossa asuvat kuitenkin eriarvoisessa asemassa muihin kuntalaisiin nähden. Tämä on nähtävissä esimerkiksi äänestyspäivinä.
Varsinaisena vaalipäivänä kaikkien loma-asunnossa asuvien virallinen äänestyspaikka sijaitsee kirkonkylällä. Matkaa varsinaiselle äänestyspaikalle voi kertyä asuinpaikasta riippuen kymmeniä kilometriä.
– Julkisia kulkuyhteyksiä äänestyspaikalle ei ole olemassakaan, eikä kaikilla ole autoa käytettävissään. Moni jättää äänestämättä puhtaasti äänestyspaikan sijainnin takia, Laukkanen korostaa.
Käytännön haasteita
Lähtökohtaisesti loma-asunnossa asumisessa ei ole kyse omasta valinnasta. Moni joutuu tilanteeseen pakon edessä, sillä muuta ei ole tarjolla.
Ylläsjärvellä perheensä kanssa asuva Minttu Heimovirta on yksi monista loma-asunnossa vastoin tahtoaan asuvista ihmisistä.
– Nykyinen talomme ei olisi meille edes vaihtoehto, jos meillä olisi jotain muuta, mistä valita, hän kertoo.
Muiden käytännön haasteiden lisäksi päänvaivaa aiheuttaa myös pohjaratkaisut, jotka soveltuvat kehnosti kotona työskentelyyn tilankäytön ja puutteellisen äänieristyksen takia.
– Esimerkiksi parvi on muun muassa vakituista asumista ja kotona työskentelyä silmällä pitäen hankalasti hyödynnettävä tila, toimittajana työskentelevä Heimovirta kertoo.
Siinä missä toisen tilan hyödyntäminen on haasteellista, on tilaa toisaalla liian vähän. Säilytystilan puute on ongelma, johon lähes jokainen loma-asunnossa asuva on törmännyt.
Etenkin keittiössä ja eteisessä säilytystilaa on usein todella vähän. Toisinaan asiaan voi löytyä helppokin ratkaisu, mutta esimerkiksi keittiön kohdalla ainoa ratkaisu on usein laajamittainen keittiöremontti.
Loma-asuntoon ei myönnetä asumistukea eikä sen ostamiseen voi käyttää ensiasunnon ostamiseen tarkoitettua ASP-lainaa.
Myyntihinnan lisäksi moni joutuu maksamaan kovan hinnan myös asunnon muokkaamisesta vakituiseen asumiseen soveltuvaksi. Rahaa kuluu myös lämmitykseen, sillä loma-asuntojen ei tarvitse olla yhtä hyvin eristettyjä kuin vakituisten asuinrakennusten.
Kun useiden mökkien ainoa lämmitysjärjestelmä on vielä tänäkin päivänä suora sähkölämmitys, nousevat asuinkustannukset nopeasti korkeiksi, Heimovirta huomauttaa.
Kaavoituksesta apua ongelmaan
Kolarin kunnan 3 950 asukkaasta noin kolmesataa asuu muussa kuin vakituiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa.
Heli Laukkasen mukaan ongelman ydin piilee kunnan kaavoituksessa sekä asuntotuotannon puuttumisessa. Parhaat tonttipaikat on lähtökohtaisesti kaavoitettu vapaa-ajan asunnoille.
– Kunnan vuokra-asuntotuotantoa tulisi lähteä kasvattamaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta rakentaa uutta omakotitaloa tai halua maksaa suuria summia tontista, joka ei sijaitse mieleisellä paikalla, Laukkanen muistuttaa.
Kolarin kunnan rakennustarkastaja Pentti Möykkynen myöntää asuntotilanteen olevan haastava.
Kunta tekee hänen mukaansa kuitenkin jatkuvasti toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Äkäslompoloon valmistuu pian useita kymmeniä omakotitalotontteja. Ylläsjärven puolella otettiin puolestaan hetki sitten käyttöön vakituiselle asumiselle kaavoitettu asuinalue.
Tämän lisäksi kunta on tehnyt ohjeistuksen vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi. Muutos edellyttää aina lupamenettelyä.
– Käytännössä lupaa haetaan rakentamattomille tonteille, joille halutaan rakentaa vakituiseen käyttöön tarkoitettu talo. Tällaisia lupia on myönnetty Kolarissa viimeisen vuoden aikana kolme, Möykkynen kertoo.
Periaatteessa myös olemassa oleva loma-asunto on mahdollista muuttaa vakituiseksi asunnoksi. Vanhan rakennuksen tulee kuitenkin täyttää kaikki tämän päivän asuinrakennuksen vaatimukset.
– Muun muassa ilmanvaihdon, huonekokojen ja energiatehokkuuden tulee vastata tämän päivän vaatimuksia. Käytännössä muutosten tekeminen tulee usein kalliimmaksi kuin uuden talon rakentaminen.