Tunturihaukka on pesinyt tänä kesänä ensimmäistä kertaa keinopesään, kertoo Metsähallitus.
Äärimmäisen uhanalaisen tunturihaukan pesimisen edistämiseksi on viety keinopesiä maastoon vuodesta 2006 lähtien. Nyt pesiminen onnistui ensimmäistä kertaa.
Keinopesä sijaitsee Pohjois-Lapissa, ja siihen syntyi kolme poikasta.
Tunturihaukat eivät tee omia pesiä, vaan ne pesivät esimerkiksi korpin tai piekanan rakentamassa pesässä.
– Viime vuonna tunturihaukka pesi onnistuneesti vanhassa piekanan pesässä, jonka piekana oli rakentanut edeltävänä vuonna pesälaatikon katolle. Tänä kesänä pesätarkastuksissa huomasimme, että sama tunturihaukkapari oli siirtynyt tuolta edellisen vuoden pesäpaikalta toisaalle ja asettunut pesimään reviirillä olevan toisen pesälaatikon sisälle, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Sundvalin mukaan tiedossa ei ole, että tunturihaukka olisi koskaan aiemmin käyttänyt pesälaatikkoa pesintään.
– Norjassa tunturihaukka on puolestaan pesinyt ihmisten tekemille, kalliojyrkänteille tehdyille avonaisille pesälavoille.
Luontopalvelut vastaa tunturihaukan suojelusta ja kannanseurannasta Suomessa.
Tunturihaukan levinneisyys on vakiintunut Suomessa pohjoisimman Lapin tunturialueille. Keinopesien tavoitteena auttaa tunturihaukkaa lisääntymään laajemmalle alueelle.
Tunturihaukan pesäpaikat ovat yleensä kallion jyrkänteillä, toisinaan puussa. Pesintään sopivia kallion jyrkänteitä on Lapissa verrattain vähän. Puupesien ongelmana puolestaan on, että lumi, tuuli ja muut sääolosuhteet tiputtavat pesiä puista, eikä yksi pesä kestä montaa vuotta.
Luontopalvelut on vienyt keinopesiä luontoon parisenkymmentä.
– Haaveemme on, että keinopesien avulla tunturihaukka voisi levittäytyä alueille, joissa on hyvä ravintotilanne, muttei välttämättä sopivia kalliojyrkänteitä pesintään, Sundvall kertoo
Tämänvuotinen pesintä ei vielä vastannut tähän tavoitteeseen, sillä tunturihaukan käyttämä keinopesä oli alueella, jossa tiedetään olleen tunturihaukan reviiri jo pidempään. Pesälaatikolla voidaan Sundvallin mukaan kuitenkin turvata sopivan pesäpaikan säilyminen alueella pidempään.
Tunturihaukka käyttää samoja pesimäpaikkoja vuosikymmeniä. Sundvallin mukaan tunturihaukan pesintä onnistui Pohjois-Lapissa hyvin toista vuotta peräkkäin.
Tänä kesänä petolintujen seurannoissa löydettiin 12 onnistunutta pesintää, joissa oli yhteensä 34 tunturihaukan poikasta. Viime vuonna onnistuneita pesintöjä oli 11, joissa oli myös yhteensä 34 poikasta.
– Kaksi onnistunutta pesintävuotta ei vielä valitettavasti tarkoita, että tunturihaukkojen määrä olisi kasvussa, Sundvall sanoo.
Tunturihaukan ravinnosta 90 prosenttia koostuu riekosta ja kiirunasta, joista laji on riippuvainen.
