Kun Julia Ojanperä sai 14-vuotiaana koulun käsityötunnilla tehtäväkseen neuloa villasukat, ei neulominen ollut kovin helppoa eikä varsinkaan mieluista puuhaa.
– Silloin ajattelin, että minusta ei tule neulojaa. Ensimmäisten sukkien neulominen oli tuskastuttavan hidasta. Meni monta kolmen tunnin mittaista käsityötuntia siihen, että sain tehtyä yhdet sukat, Ojanperä muistelee nyt, 17 vuotta myöhemmin.
Yläasteaikoina ompeleminen oli lähempänä Ojanperän sydäntä. Neulomisesta hän innostui toden teolla pari vuotta myöhemmin jäädessään ensimmäistä kertaa äitiyslomalle.
– Ompelukonetta minulla ei ollut, joten neulepuikot olivat halvat ja helpot käydä hakemassa lähikaupasta, kertoo Ojanperä.
Nykyään Ojanperä neuloo omien sanojensa mukaan "joka paikassa, kaikkialla, koko ajan”. Yleensä hänellä on vähintään kaksi neuletyötä kesken. Usein toinen on keskittymistä vaativa ja toinen helpompi neule, jota voi neuloa vaikka katsomatta työtä.
Neulomisessa Ojanperää kiehtoo rajaton mahdollisuus luoda mitä vain.
– Näinkin pienillä työvälineillä ja vähillä materiaaleilla saa tehtyä monenlaista, Ojanperä tiivistää.
Hänelle mieluisinta neulottavaa on yläkoulun käsityötuntien kokemuksista huolimatta villasukat.
– Kun oppi sukkien perustekniikan ja tavallisen mallin, sitä tietenkin neuloi jonkin aikaa. Vaihtelunhaluisena ihmisenä sen jälkeen on tullut kokeiltua kaiken maailman joustinneuleita, erilaisia kantapäitä, kärkikavennuksia ja malleja. Kaikkea uutta voi aina perussukassakin kokeilla.
Kolme vuotta sitten Ojanperä suunnitteli ensimmäiset omat neuleohjeensa.
– Olin kolunnut niin paljon muiden ohjeita ja neulonut kaikenlaista, niin rupesin sitten suunnittelemaan jo omia. Saa juuri sellaista kuin haluaa, Ojanperä kertoo.
Idean neulesuunnitteluun Ojanperä saa usein tarpeesta tai halusta tehdä tietynlainen neule. Joskus myös langat inspiroivat suunnittelussa.
– Käyn aika paljon päässä läpi sitä, millainen suunniteltava neule on. Sitten tietenkin neulon neuleen itse ja kokeilen vielä siinä vaiheessa, toimiiko joku asia, josta en ole ollut varma ja kirjoitan ohjeen, Ojanperä kertoo suunnitteluprosessista.
Ohjeet testineulotaan ennen niiden virallista julkaisemista, jotta mahdolliset virheet tulevat ilmi. Valmiita neuleohjeita Ojanperä myy yrityksensä verkkokaupassa. Noin kolmen vuoden ajan yrittäjänä toiminut Ojanperä on pitänyt yrittämisestä.
– Se on mahdollistanut sen, että olen voinut olla pitkään lasten kanssa kotona ja voin itse valita työajat ja mitä teen. Se on kyllä ollut mukavaa, Ojanperä toteaa.
Kuluneen syksyn ajan Julia Ojanperä on pitänyt neulepiiriä Tyrnävällä. Joka toinen viikko kokoontuvassa tapahtumassa Ojanperä on voinut opettaa myös muille neulomisen saloja.
Parasta neulepiirissä on Ojanperän mielestä ollut porukassa neulominen ja samanhenkiset ihmiset, joiden kanssa voi keskustella neulomisesta.
– Minua kysyttiin pitämään neulepiiriä ja innostuin siitä. Tulee vähän sosiaalisuutta minunkin elämään, kun yksinään yleensä neulon, Ojanperä kertoo.
Luonto- ja eräoppaaksi opiskelevan Ojanperän seurassa voi tulevaisuudessa päästä neulomaan myös luontoon.
Neulonnan suosion kasvamisen Ojanperä arvelee johtuvan ainakin osittain korona-ajasta.
– Neulominenhan on tutkitustikin hyväksi hyvinvoinnille. Keskittymistä vaativa neuletyö saa ajatukset pois muusta. Korona-aikana entistä useampi otti puikot käteen ja myös lankaa myytiin räjähdysmäisesti. Kun on oltu kotona, neulomisella on saatu niitä ajatuksia pois arjesta, Ojanperä pohtii.
Ojanperä haluaa kannustaa kaikkia tarttumaan puikkoihin ja lankaan ja kokeilemaan neulomista. Ensimmäiseksi työksi hän suosittelee pipoa, joka valmistuu nopeasti ja on helppo työstää.
– Neulominen on helppoa, mutta sitä voi myös jatkaa niin pitkälle kuin haluaa ja tehdä vaikka mitä, Ojanperä vinkkaa.
Julia Ojanperä
Ikä: 31 vuotta
Perhe: aviomies ja viisi lasta
Koulutus: opiskelee erä- ja luonto-oppaaksi
Harrastukset: lenkkeily, lukeminen, erilaiset käsityöt sekä retkeily ja vaellus
Lempiväri: tällä hetkellä laventeli sekä vihreä