Törmäpääskystä ei päivääkään – tai ainakaan montaa päivää siihen, että kevätmuuttajien pääjoukon saavuttua jollain kaupungin kolkalla havaitaan pääskyjen kaivavan pesäkolojaan rakennustyömaan hiekkakasaan.
Ilmiö kertoo paitsi törmäpääskyn pelottomuudesta, myös lajin luontaisten elinympäristöjen katoamisesta.
– Varsinkin Oulusta etelään pesimäympäristöjen väheneminen on törmäpääskyn voimakkaan taantuman olennainen syy, ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo.
Esimerkiksi soranottoalueiden maisemointi on Pessan mukaan vähentänyt sopivia pesäpaikkoja. Luonnonympäristöissä törmäpääsky pesii joentörmissä ja pohjoisessa Suomessa tällaisia paikkoja vielä riittää.
Lintuatlastutkimuksen mukaan vielä 1950-luvulla Suomen törmäpääskykannan parimäärän on esitetty olleen noin 200 000, mutta 1980-luvun lopulla suuntaa-antava arvio pesimäkannasta oli enää 50 000–100 000 paria.
Tuorein kannanarvio vuosilta 2013–2018 oli vain 16 000–22 000 paria. Vuoden 2019 uhanalaisarvioinnissa laji luokiteltiin jo erittäin uhanalaiseksi.
Taantumaan on vaikuttanut myös kuolleisuus talvehtimisalueilla. Pessa kertoo törmäpääskyn muuttavan päiväntasaajan eteläpuoliseen Afrikkaan, ja rengastuslöytöjen perusteella tiedetään pyynnin ja liikenteen olevan Afrikassa merkittävä kuolinsyy.
Törmäpääskyjen kaupunkipesinnät aiheuttavat pulmia, sillä pesiminen ja rakentaminen osuvat usein samoille alueille. Tässä kädenväännössä törmäpääskyt voittavat.
– Luonnonsuojelulaki kieltää pesien hävittämisen sekä lintujen ja pesien häirinnän, Pessa muistuttaa.
Pessa kertoo alueellisilla ely-keskuksilla olevan tässä valvonta- ja neuvontarooli. Käytännössä ely-keskuksen tehtäviin kuuluu tietoon tulleen kohteen tarkastaminen, tilanteen toteaminen ja rakennustyömaan toimijoiden informoiminen pesinnöistä.
Ely-keskus toteaa luonnonsuojelulain mukaisen kiellon häirinnälle ja pesien hävittämiselle ja antaa tämän tiedoksi rakentamisesta vastaavalle taholle.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksessa törmäpääskyjen pesinnät ovat viime vuosina olleet jokakesäisiä työtehtäviä. Tänäkin vuonna kielto on annettu tiedoksi muun muassa Pateniemenrannassa kahden tontin rakentajille.
Rauhoitussäännöistä poikkeukset myöntävä lupaviranomainen on Varsinais-Suomen ely-keskus. Pessan mukaan poikkeusluvallakin voidaan pesätörmät ottaa käyttöön vasta pesimäkauden jälkeen.
Viime vuosina Oulussa on nähty törmäpääsky-yhdyskuntia monilla rakennustyömailla, Pessan mukaan lähimmillään keskustaa teatterin rannassa. Monet näistä kolonioista ovat olleet merenrantaa lähellä olevissa kaupunginosissa.
– Törmäpääskyt hakeutuvat usein vesistöjen lähelle, sillä siellä on niille ravintoa tarjolla, Pessa kertoo lajin pesäpaikan valinnasta.
Tapausten yleisyys johtuu siitäkin, että rakentaminen on ollut vilkasta.