Miten ihminen voi jättää tilaa muille olennoille ja erilaisille elämänmuodoille?
Pyysimme biologia ja luontokirjailijaa Juha Kauppista kertomaan, mitä yksilö voi arjessaan tehdä luontokadon hidastamiseksi.
Lähdetään liikkeelle kulutuksesta.
Fossiilisten polttoaineiden liikakulutus ja luonnonvarojen riisto kytkeytyvät kertakäyttökulttuuriin. Kurinalaisuuden voi tiivistää Kauppisen sanoin: ”Älä osta turhaa krääsää”. Samalla havainnollistuu, miten ihminen käyttää maapallon pinta-alaa.
– Mieti, ostatko joka viikko Kiinasta 20 Temu-pakettia, jotka on pakattu isoihin pakkauksiin. Pitääkö koko ajan hankkia jotain uutta? Tiedän, että tämä on ristiriidassa mediasta tulevan viestin kanssa, jossa meitä sätitään siitä, ettemme kuluta tarpeeksi.
Tuotteet ja niiden pakkaukset valmistetaan luonnonvaroista.
– Luonnonvarojen ottaminen luonnosta aiheuttaa niin suuren osan luonnon monimuotoisuuden katoamisesta, luontokadosta, että ne ovat lähes synonyymejä keskenään. Tämä johtuu siitä, että luonnonvarojen ottaminen luonnosta on käytännössä tilan viemistä luonnolta, siis ekosysteemien ja lajien populaatioiden pois pyyhkimistä.
Jokainen voi miettiä, että pyrkii ostamaan pitkään kestäviä tuotteita, jotka ovat kenties ekologisesti, harkitusti valmistettuja.
Vaikka esimerkiksi lentoliikenteen päästöt nostetaan usein puheenaiheeksi, Kauppinen haluaa täyskiellon sijaan saada lomalentoja harrastavan ajattelemaan kohtuutta.
– Tarvitsetteko todella jokaista hupilentoa lomakohteisiin vuodessa?
Nurmikosta mieluummin niitty
Kauppinen herättelee luentokiertueellaan ihmisiä miettimään, miten hoitaa esimerkiksi omia metsiään, jotta ne säilyvät hiilinieluina. Tai omaa pihaansa, jolla osan nurmikentästä voisi korvata pölyttäjiä kutsuva niitty.
Kauppinen havainnollistaa ottamalla esimerkin Britanniasta. Uudessa kirjassaan Kertomus Maasta — ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon hän kertoo esimerkin Cambridgesta, arvostetusta yliopistosta, ja King`s Collegen nurmikosta.
WWF valitsi Kauppisen teoksen vuoden luontokirjaksi 8. joulukuuta 2025.
1700-luvulla tehty King`s Collegen nurmikko on yliopiston kuvatuimpia näkymiä. Viisi vuotta sitten ryhmä yliopiston tutkijoita sai vietyä läpi aloitteen, jossa kolmasosaan nurmikkoa perustettiin niitty. Kasvien monimuotoisuus ryöpsähti. Muutos oli ällistyttävän suuri.
Kun jopa uhanalaiset kasvilajit palasivat perustetulle niitylle, samalla ryöpsähti lentävien hyönteisten monimuotoisuus. Myös niitä saalistavat lepakot hakeutuivat lentelemään mieluummin niityn kuin nurmikon ylle.
– Selkärangattomien massa niityllä oli muutaman vuoden päästä kaksikymmentäviisikertainen nurmikkoon verrattuna.
Jos on valtaa vaikuttaa siihen, kuinka jotakin pinta-alaa käytetään, voi vaikuttaa positiivisesti luontokadon hidastamiseen. Esimerkiksi oman takapihan nurmialueesta voi tehdä niityn.
– Vielä parempi on, jos kuoritaan pois asvalttia, ja perustetaan siihen niittyä pienikin tilkku. Sillä on hirveän iso merkitys sen alueen hyönteislajistolle. Hyönteiset taas ovat meille ja koko ekosysteemille täysin välttämättömiä, Kauppinen havainnollistaa.
Tavallaan edellä kuvattu toiminta voi kuulostaa vähäiseltä, mutta yksilön tekemillä ratkaisuilla on iso merkitys luontokadon hidastamiseksi.
– Pieni muutos kasvillisuudessa aiheuttaa koko ravintoverkossa silmin nähden havaittavia myönteisiä muutoksia. Muuttamalla kasvillisuutta autatkin lintuja. Samalla ihminen voi kokea tekevänsä jotain aidosti merkityksellistä.
Ravinnon merkitys
Ihmisten ruokavaliolla on oleellisesti merkitystä, miten ekologinen kriisi etenee. Ruokavalion muutoksella pystytään ostamaan aikaa hankkiutua eroon fossiilisista polttoaineista.
– Teollisella lihantuotannolla on isot päästöt, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Lisäksi tähänkin liittyy maankäyttö, siis meillä monotoniset rehupellot ja etenkin tropiikissa ylilaiduntaminen.
Kauppinen kertoo utopian, jolla on kuitenkin tieteellistä näyttöä.
– Jos kaikki teollinen lihantuotanto maapallolla lopetettaisiin, siitä vapautuvalle pinta-alalle palaava kasvillisuus sitoisi ilmakehästä niin paljon hiilidioksidia, että se käytännössä ratkaisisi ilmastokriisin pitkäksi aikaa. Tuo aika pitäisi tietysti käyttää fossiilisten polttoaineiden polttamisen jyrkkään vähentämiseen.
Ekosysteemi herää samalla tavoin eloon kuin edeltävässä nurmikkoesimerkissä.
Ajatusleikki on silti utopiaa, sillä lihantuotantoa ei pystytä lopettamaan sormia napsauttamalla.
– Se kertoo vain mittakaavasta, miten suuresta asiasta on kyse.
Paikallisella tasolla yksilö voi vaikuttaa siihen, ettei osta Brasiliassa kasvatettua lihaa.
– Jos haluaa silti syödä lihaa, kuten monet ihmiset haluavat, syö harvemmin ja etsi seudultasi luonnonlaidunlihaa. Karja on silloin kasvatettu niin, että mukana on nurmea, jossa on kymmeniä kasvilajeja.
Taas nurmi vertautuu Cambridgen niittyyn.
Yhteisön merkitys
– Ihmisten kannattaa hankkiutua yhteistyöhön sellaisten kanssa, jotka pitävät luontoasioita tärkeinä.
Vaikutustyötä voi tehdä luontoyhdistysten kautta tai spontaanisti syntyvien ryhmien tai vaikka kyläyhdistysten kautta.
– Jos ajatellaan vaikkapa Suomen metsien huvenneita hiilinieluja, niin tarvittavat ratkaisut ovat niin isoja, että siihen tarvitaan poliittisia päätöksiä. Ja kun poliitikot eivät halua esimerkiksi avata metsälakia tai alkaa maksaa maanomistajille hiilivuokraa, kuten professorit suosittelevat, poliitikkoja pitää kirittää.
– Ryhmät voivat vaikuttaa paikallisiin ja kansallisiin poliitikkoihin, millaisia päätöksiä luonnon monimuotoisuuden puolesta tehdään. Historiasta tiedetään, että pienillä perustajaporukoilla voi saada käyntiin isoja muutoksia. Näin on kaadettu apartheid-järjestelmiä ja diktatuureja.
Kaikkia ihmisiä ei tarvitse saada mukaan.
– Oleellista on se, että riittävä määrä ihmisiä toimii väkivallattomasti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
