Paikoin lähes sata metriä ympäröivää maastoa alempana kulkeva Korouoma jyrkkine kalliorinteineen on suosittu ulkomaisten turistiryhmien ja yksittäisten retkeilijöiden kohde. Harva kuitenkaan tietää sen olevan myös kansainvälisesti tunnettu jääkiipeilykohde, jonne tullaan kaukaakin.
Lukuisat Korouoman jääputoukset ovat olleet myös tuoreen suomalaisen Euroopan jääkiipeilycupin voittajan Enni Bertlingin säännöllinen harjoittelukohde jo parinkymmenen vuoden ajan.
– Korouoma on ehdottomasti kärkikohde suomalaiselle jääkiipeilijälle ja kyllä se houkuttelee Suomeen tulevaa ulkomaista kiipeilijääkin, kertoo Bertling.
Hän on paitsi kansainvälisesti menestynyt ja arvostettu jääkiipeilijä myös kiipeilyvalmennuksen ammattilainen.
Korouoman kilpailuvaltti suhteessa Etelä-Suomen jääputouksiin on pitkä kiipeilykausi.
– Kyllähän siellä otsalampun valossa kiivetään suuri osa kaudesta, kuten ennen joulua mekin teimme koko perheen voimin, Bertling toteaa.
– Kilpailutavoitteistani huolimatta kiipeily on minulle olosuhteista riippumatta ensisijaisesti hauskanpitoa, Berting jatkaa.
Jääkiipeilyn erityinen etu suhteessa paremmin tunnettuun kalliokiipeilyyn on se, että kiipeilyreitit eivät koskaan ole samoja kuin aiemmin.
Jää uusiutuu jatkuvasti ja uusi kiipeilykausi on aina erilainen kuin edellinen. Isossa mittakaavassa jääputoukset muodostuvat kuitenkin aina kallioseinämän samoille alueille.
Koron jääreitin varrella näkyvä yli kilometrin pituinen jyrkkä kallioseinämä hallitsee maisemaa ympäri vuoden.
Talvella rinteen päältä valuvat vedet muodostavat jäätyessään kolmetoista erillistä jääputousta, jotka kiipeilijät ovat nimenneet omalaatuisilla nimillä. Tunnetuimpia ja suurimpia niistä ovat Mammutti, Ruskea virta ja Jaska Jokunen.
Bertling valmentaa miehensä kanssa myös nuoria kiipeilijänalkuja.
– Nuorille on mielestäni hyvin tärkeää ja motivoivaa harjoitella sekä kallioilla, sisähalleissa että luonnonjäällä riippumatta siitä, missä kiipeilylajissa he kilpailevat. Itse jääkiipeilykilpailuissa kilpaillaan erikseen tähän tarkoitukseen puulevyistä ja jäädytetyistä tasoista rakennetuissa torneissa. Pohjois-Suomessa tällainen kiipeilytorni löytyy vain Oulusta, mutta rakennettu seinä, jolla kilpakiipeilyä voi harjoitella taitaa löytyä myös Rovaniemeltä, Berting kertoo.
– Meillä mieheni Pauli on rakentanut yhdeksänmetrisen kiipeilyseinän takapihallemme. Näin pystyimme varmistamaan, että harjoitteluun ei tullut taukoa korona-aikanakaan, toteaa Bertling.
Nuoren, jolle herää orastava kiinnostus jääkiipeilyyn, kannattaa ottaa yhteys paikalliseen kiipeilyseuraan. Sieltä löytyvät neuvot asiassa etenemiseksi.
Itsekin Enni Bertling kertoi aloittaneensa jääkiipeilyharrastuksen kokeneempien kiipeilijöiden mukana, minkä jälkeen kilpailu-ura on vienyt hänet ympäri maailmaa aina MM- että EM-tason kisoihin.
Pohjois-Euroopan monipuolisimmat jääkiipeilyalueet löytyvät Norjasta, mutta lukumääräisesti lajin harrastusalueita on eniten Keski-Euroopassa Alppien eri osissa.
Kauden 2021–22 Euroopan Cupin osakilpailut järjestettiin Suomen lisäksi viidessä muussa Euroopan maassa. Bertlingin kilpailumatkat ovat ulottuneet myös muihin maanosiin ja maailmancup-pronssia hän voitti Pekingissä.
Koruoman jääkiipeilytulevaisuuden Bertling näkee valoisana.
– Korouoman valtti on sen luonnonläheisyys ja rauha, joten mitään suurempia rakennushankkeita en sinne toivo. Viime vierailullamme jäi kyllä hyvin myönteisenä kokemuksena mieleen uudet eräkahvilapalvelut. Olihan se iloinen yllätys, kun uuvuttavan kiipeilypäivän jälkeen saatoimme viedä lapset nauttimaan tuoreita mokkapaloja, kommentoi Bertling haastattelumme lopuksi.
Korouomalla järjestetään myös jääkiipeilykursseja lajin harrastajille ja aloittelijoille.
Enni Bertling, 43
Jääkiipeilyn Euroopan Cupin voittaja 2022, maailmancupin pronssimitalisti 2019 ja moninkertainen Suomen mestari
Genetiikasta väitellyt filosofian tohtori. Nykyisin päätoiminen kiipeilyvalmentaja
Aviomies tekniikan tohtori, yrittäjä ja menestynyt kiipeilijä Pauli Salminen.
Lapset 9- ja 10-vuotiaita, joista nuoremmalla kiipeily on elämäntapa, mutta vanhempi kulkee jo eri suuntaan muun muassa alamäkipyöräilemällä ja laskettelemalla.
Jääkiipeily
Kallio- ja sisäkiipeilyn ohella Suomen Kiipeilyliiton toiminnan piiriin kuuluva kiipeilyurheilun alalaji. Kilpailut tapahtuvat tarkoitusta varten erikseen rakennetuissa ns. draikkatorneissa. Jääkiipeilyä voi harrastaa ympäri Suomea kallioseinämille talvisin muodostuvilla jääputouksilla.
Kalliokiipeilystä poiketen jääkiipeily ei edellytä erikseen valmisteltuja ja pultattu reittejä, mutta maanomistajan lupa on kiipeillessä hyvä olla.
Edellyttää yleisten kiipeilyvarusteiden, joita ovat mm. köydet, valjaat, kypärä, sulkurenkaat ja jatkot, lisäksi kaksi erityistä jääkiipeilyhakkua, kenkiin kiinnitettävät jääraudat ja jääruuveja.