Metsähallitus on uudistanut Suomussalmen Hiisivaarassa ison alueen tervasroson sairastuttamaa mäntymetsää.
– Alue on noin 50 hehtaaria ja voi sanoa, että tervasrosoa oli alueen männyissä aika kattavasti, tiimiesimies Ulla Lehtonen Metsähallituksesta kertoo.
Tervasroso on sieni, joka aiheuttaa laajoja, tummia, pihkaisia koroja kaikenikäisten mäntyjen runkoon ja oksiin. Korot alentavat etenkin tukkipuun määrää ja laatua.
Hiisivaarassa uudistettu männikkö oli iältään noin 60-vuotiasta, ja se oli pääsääntöisesti kertaalleen harvennettu. Lehtosen mukaan kaadetut puut pystyi vielä käyttämään ainespuuna eli niillä oli taloudellista käyttöarvoa.
– Aika hyvin ne pystyttiin hyödyntämään.
Tervasroso on Suomen luontoon kuuluva laji ja pisimpään tunnettuja männyn tauteja. Lajia tavataan koko maassa, mutta pahimmat tuhoalueet ovat keskittyneet Pohjois-Suomeen, entiseen Oulun lääniin ja Lapin eteläosiin.
– Ei tämä uusi tuttavuus ole, Lehtonen kertoo ja lisää tautia tavatun laajalti pohjoisessa Suomessa.
Lehtosen mukaan riskitekijöitä ovat männyn viljely liian viljaville maille ja usein korkeille kasvupaikoille. Tautia esiintyy usein nuorissa puissa.
– Nuorimmat metsät, mitä tiedän, ovat olleet 40-vuotiaita.
Koska sairastuneet puut voivat levittää tautia edelleen, sairaat puut suositellaan poistettaviksi harvennushakkuun yhteydessä taudin leviämisen ehkäisemiseksi.
– Ei tähän oikein muu auta kuin puulajin vaihto, alue viljellään nyt kuuselle, Lehtonen kertoo Hiisivaaran laajamittaisen tartunnan seurauksesta.
Tervasrososta tunnetaan kaksi tautimuotoa, joista Hiisivaaran tervasroso on niin kutsuttua aggressiivista muotoa.
Aggressiivisen tautimuodon aiheuttamien pahojen tuhojen alueella Metsähallitus on tehnyt laajoja metsän uudistamisia myös Suomussalmella lähellä Hiisivaaran aluetta sekä Pudasjärvellä. Myös Lapissa ja Pohjois-Ruotsissa on laajasti kyseisen sienen vaivaamia männiköitä.