Ympäristöministeriö on perustanut Utsjoen Tenonlaaksoon Suomen kuudennen maisemanhoitoalueen. Laajuudeltaan alue on 6 208 hehtaaria, ja se käsittää Tenon jokivarren kyliä ja maisemia noin 40 kilometrin matkalla Piesjoelta Nuvvukseen.
Lännessä alue rajautuu jokiuomaa pitkin kulkevaan Norjan vastaiseen valtakunnanrajaan ja idässä Paistunturin erämaan tunturiylänköön.
Alueesta reilusti yli puolet on yksityisomistuksessa ja kuuluu 638:lle maanomistajalle. Valtion maata on 2 340 hehtaaria.
Perustetun maisemanhoitoalueen tarkoituksena on alueen luonnon- ja kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja niihin liittyvien arvojen säilyttäminen ja hoitaminen.
Maisemanhoitoalue
Maisemanhoitoalueiden avulla vaalitaan muun muassa luonnon- tai kulttuurimaisemaa sekä alueiden historiallisia ominaispiirteitä.
Aikaisemmin on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä viisi valtakunnallista maisemanhoitoaluetta: Raaseporin Skärlandetiin, Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon, Pelkosenniemen Kairalan ja Luiron kyliin, Simoon sekä Sotkamon Naapurinvaaraan.
Lisäksi ELY-keskusten päätöksellä on perustettu kaksi maakunnallista maisemanhoitoaluetta Sallan Saijaan ja Suomussalmen vienalaiskyliin.
Maisemanhoitoalueet perustetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten ja kuntien kanssa.
Maisemanhoitoalueet perustetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Tavoitteena innostaa paikallisia maisemanhoitoon
Alueen perustaminen osoittaa Tenonlaakson maisemallisen merkityksen, sanoo ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä.
– Se tuo esille myös sen, että paikalliset ihmiset ja kunta haluavat vaalia omaa maisemaansa ja ovat sitoutuneita sen hoitamiseen, Heikkilä toteaa.
Maisemanhoitoalueen tavoitteena on nimenomaan innostaa maanomistajia ja alueen yrittäjiä pitkäjänteiseen kulttuurimaiseman hoitoon. Päätös alueen perustamisesta ei itsessään vielä muuta mitään.
– Kyseessä on päätös, jossa on suosituksia maisemanhoidon käytännön toteuttamista varten. Minkäänlaisia sitovia määräyksiä se ei tuo, vaan se antaa vastuun paikalliselle tasolle päättää, mitä halutaan tehdä. Laadittu maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma antaa siihen vinkkejä.
Yleensä alueilla on työryhmä, joka pohtii maisemanhoidollisia kysymyksiä
– Valmistelun yhteydessä on jo muun muassa kunnostettu perinteistä rakennuskantaa ja avattu jokivarren maisemanäkymiä, mikä antaa osviittaa tulevasta toiminnasta, Heikkilä sanoo.
Ympäristöministeriö myöntää vuosittain avustusta maisemanhoitoalueille käytännön toimintaa varten.
Kulttuurimaisemat esiin luonnonmaisemien rinnalle
Heikkilän mukaan Tenonlaakson päätös on merkittävä myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, sillä kyseessä on ensimmäinen maisemanhoitoalue saamelaisalueella.
– Päätöksen myötä tuodaan saamelaiset kulttuurimaisemat Euroopan kartalle.
Heikkilän mukaan Suomessa on laaja kansallispuistoverkosto, joko koostuu pääosin luonnonmaisemista. Maisemanhoitoalueet tarjoavat rinnalla kulttuurimaisemien hoidon ja suojelun.
– Näissä nostetaan esiin myös ihmisen merkitys maiseman muokkaamisessa, hyödyntämisessä ja hoitamisessa.
Paikallinen aktiivisuus edellytyksenä
Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat alueita, joille voidaan esisijaisesti harkita maisemanhoitoalueen perustamista.
– Ehdoton perusedellytys on paikallinen aktiivisuus ja halu alueen perustamiseen. Kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta eikä alueita perusteta väkisin.
Heikkilän mukaan Lappi on kunnostautunut maisemanhoitoalueiden osalta erityisen hyvin, sillä parinkymmenen vuoden aikana perustetusta kuudesta alueesta puolet on Lapissa.
– Se kertoo siitä, kuinka tärkeäksi maisemat Lapissa koetaan, sekä myös Lapin ELY-keskuksen huolellisesta valmistelusta.
Aloitteen Tenonlaakson maisemanhoitoalueen perustamisesta teki Karigasniemen kyläyhdistys ry. Perustamista on valmisteltu Lapin ELYn johdolla yhteistyössä paikallisten asukkaiden ja eri sidosryhmien kesken. Myös Utsjoen kunta on tukenut hanketta.
Heikkilän mukaan päätöksen valmistelu kesti viisi vuotta.
Ympäristöministeriö kuvailee Tenonlaakson maisemaa poikkeuksellisen näyttäväksi.
Sen mukaan Tenonlaakson elinvoimainen kulttuurimaisema perustuu vanhaan ja uuteen asutukseen ja siihen liittyvään rakennuskantaan, peltoihin, kenttiin, kalastusalueisiin ja matkailuyrityksiin. Rakennuskanta on vanhimmilta osiltaan peräisin 1800-luvulta. Asutusvyöhykettä reunustavat jyrkät, tunturikoivujen peittämät rinteet sekä puuttomat ja kiviset, luonnontilaiset lakialueet.
Tenojoki on ministeriön mukaan tarjonnut seudun asukkaille paitsi ympärivuotisen ravinnon myös hyvät kulkuyhteydet. Kylämaisemiin vaikuttanut karjanhoito perustui alkujaan luonnonniittyjen hyödyntämiseen. Varsinainen maatalous tuli alueelle uudisasutuksen myötä 1700-luvulta lähtien. Nykyään poronhoito ja peltojen viljely rehuksi ovat Tenon kulttuurimaiseman säilyttäjinä merkittävässä asemassa. Lohen pyytäminen on tärkeä osa paikalliskulttuuria ja alueella on myös omaleimainen jokisaamelainen kulttuuri.