Norjassa Tenojoen alajuoksulle rakennettu Seidaholmenin kyttyrälohipyydys ei toimi.
– Yhtään lohta ei ole saatu menemään pyydykseen, sanoo Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja Niilo Aikio.
Aikion mukaan pyydystä näyttävät vierastavan sekä suojeltavat lohet että haitalliset kyttyrälohet.
Koko joen levyisen poikkipadon tarkoituksena on johdattaa kalat uimaan erityisiin häkkirakennelmiin. Niistä lohet on tarkoitus päästää etenemään Tenon yläjuoksulle, kun taas kyttyrälohet poistetaan joesta.
Mikäli lohi ei suostu etenemään patojärjestelmään, vaarantuu kutuaika ja samalla koko poikasvuosi.
Niilo Aikio pelkää, miten tilanne vaikuttaa jo valmiiksi heikkoon lohikantaan.
– Nyt on kaikkein paras lohen nousuaika. Jos lohi jää pyörimään alajuoksulle liian pitkäksi aikaa, on tosi iso riski, että se kääntyy takaisin meren suuntaan. Kukaan ei tiedä, palaavatko ne sen jälkeen uudelle kutuyritykselle.
Seidaholmenissa patoamista on ollut seuraamassa myös Utsjoen kalastuskunnan varapuheenjohtaja ja Tenon kalatalousalueen kalastuksenvalvoja Hans Pieski.
– Olisi ekokatastrofi, jos lohet palaisivat takaisin mereen. Padosta alaspäin ei ole olemassakaan kutupaikkoja.
Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell sukelsi patoalueella maanantai-iltana. Hän sanoo tutkijoiden varoittaneen jo etukäteen, että ison joen tukkiminen on uhka.
– Nyt näyttää, että osa peloista on toteutunut. Tällä hetkellä joudutaan improvisoimaan, ettei työstä koidu enemmän haittaa kuin hyötyä.
Pato avattiin lohille maanantaina
Patohankkeesta vastaa Norjan ympäristöviranomainen ja sen toteuttaa Norjan eläinlääkintäviranomainen.
Operaatiota ovat olleet seuraamassa Suomesta Luonnonvarakeskuksen tutkijat ja sen norjalainen kumppani NINA (Norsk institutt for naturforskning).
Kun pyydykseen ei maanantaihin mennessä ollut hakeutunut juuri lainkaan kalaa, tutkijat sukelsivat katsomaan, näkyykö kaloja lähempänä pohjaa.
– Joessa oli verraten vähän kyttyrälohia, mutta Atlantin lohta oli yllättävän paljon.
Orellin mukaan lohet olivat jumittaneet uoman länsirannalla kulkevaan syväväylään. Se on juuri vastakkaisella puolella kuin pyyntilaitteen suuaukko.
– Toimme nämä tiedot julki norjalaisille, ja illalla kello kahdeksan aikaan he avasivat patoon 3,5 metrin aukon, jotta kalat pääsisivät uimaan ylös jokeen.
Tiistaina päivällä pato oli Orellin mukaan yhä osittain avattu.
– Laskennan mukaan jokeen oli päässyt nousemaan noin 120 lohta ja saman verran kyttyrälohta.
Onnistuuko padon muokkaaminen?
Orellin mukaan norjalaiset seuraavat nyt tilannetta ja yrittävät korjata patopyydyksen sisäänmenoaukkoa.
– Nyt kalat eivät osaa uida pyyntitunneliin, joka johtaa varsinaiseen rysään. Sisäänkäynti on hankala ja se on matalamman veden päällä, missä kaloja on muutenkin vähän.
Orellin mielestä sisäänmenoaukkoja pitäisi olla enemmän kuin yksi ja niiden pitäisi olla syvemmissä kohdissa, joissa lohi oleskelee.
– Mutta pato on raskas ja sen muuntelu on hankalaa, varsinkin kun pitäisi toimia nopeasti.
Niilo Aikio kertoo, että tiistaina alkuillasta padon suuaukkoa yritettiin nostaa kaivinkoneella ylöspäin. Toistaiseksi patoa kuitenkin pidetään auki.
– Yksi hankkeen johtajista sanoi, että pato on auki niin kauan kuin Atlantin lohta on enemmän kuin kyttyrälohta. Ja jos sulkemisen jälkeen padolle kertyy enemmän kuin viisikymmentä Atlantin lohta, pato avataan uudelleen.
Panu Orell ennakoi, että korjausten jälkeen padon toimivuutta kokeillaan uudestaan.
– Mutta mielestäni pitäisi voida myös myöntää, jos hanke ei vain onnistu. Ei ole hyvä, jos lohi joutuu odottelemaan paikalla, johon se luontaisesti ei olisi jäämässä.
Hän ei kuitenkaan ole vielä menettänyt toivoaan lohen noususta.
– Lohen lisääntymisinto ja halu painaa ylöspäin on iso. Kun väylä on auki, niin osa lähtee ihan varmasti liikkeelle.