Viisi tapaa auttaa luontoa

Ei tarvitse olla biologi ymmärtääkseen, että ainutlaatuinen planeettamme heiluu keikahduspisteessä – varoitusmerkkejä näkee jokainen ulkonaliikkuja.

Mitä asialle voisi tehdä? Miten osallistua ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja luontokadon estämiseen? Kuinka suojella lähiluontoa tai ylipäänsä pohjoista elinympäristöämme?

Kysyimme asiaa Saara Laivamaalta, Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin puheenjohtajalta. Hän asuu Pellossa ja on havahtunut tekemään työtä luontomme eteen toden teolla vasta aikuisiällä. Ensin Laivamaa innostui sienestyksestä.

–Kun olin käynyt tutut reitit ja yhtäkkiä tuli vastaan sellainen kuivettunut, ritisevä ja ratiseva hakkuuaukea, jossa ei ollut enää mitään jäljellä sammalpeitosta, kuusista ja kaikesta, mitä siellä kasvoi aiemmin. Se sai minut aktivoitumaan.

Sen jälkeen Laivamaa lähti mukaan Luonnonsuojeluliiton toimintaan. Nykyisin hän tekee vapaaehtoistyötä ikään kuin toisena työnä päivätyönsä rinnalla. Palkkatyössään hän toimii osa-aikaisesti farmaseuttina.

Ihan ensimmäisenä Laivamaa haluaa muistuttaa, että jokaisella on perustuslakiin kirjattu velvollisuus suojella luontoa ja sen monimuotoisuutta. Luonnonsuojelua ei ole varattu vain ihmisille, jotka luopuvat entisestä elämästään ja muuttavat sähköttömään mökkiin ompelemaan omia vaatteitaan, kuten Laivamaa leikkisästi huomauttaa.

–Se ei ole mitenkään kiellettyä keneltäkään, vaan nimenomaan velvoitettua toimintaa.

Ja toden totta, näin Suomen perustuslaissa todetaan:

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Kuinka tätä velvollisuutta sitten lähtisi hoitamaan, jos haluaa todenteolla vaikuttaa tulevaisuuden elinympäristöömme?

Annetaan Laivamaan kertoa:

Hakeudu ihmisten pariin

– Ihmisten joukkoon meneminen on se ykkösasia, Laivamaa sanoo.

Ei tarvitse tietää mistä aloittaa, vaan voi vain mennä muiden mukaan. Porukan löytämisen jälkeen vaikuttaminen on helppoa. Kaikenlaiselle osallistumiselle on tarvetta: voi heittäytyä järjestöaktiiviksi, oikolukea kannanottoja, keittää kahvia, päivittää sosiaaliseen mediaan luontokuvia tai ottaa osaa talkoisiin.

Tai aluksi voi vain lompsia paikalle muiden järjestämiin tapahtumiin. Sekin antaa aktiiveille viestin, että toiminta koetaan tarpeelliseksi.

Suomen Luonnonsuojeluliiton lisäksi Laivamaa kehottaa tutustumaan esimerkiksi Luontoliiton tai WWF:n toimintaan. Jos on kiinnostunut jostain tietystä teemasta, voi etsiä nimenomaan sen parissa toimivaa tahoa. Esimerkiksi ulkoilujärjestö Suomen Latu tekee paljon retkeilyn eteen ja lintuyhdistysten toimintaan kuuluu muutakin kuin lintujen bongaamista.

Virallisten yhdistysten lisäksi on olemassa erilaisia kansanliikkeitä, jonkun tietyn hankkeen tai alueen ympärille kehittyneitä yhteisöjä, kuten Kaadetaan kaava, ei metsää -yhteisöt , Kaivoskriittinen kansanliike tai Puljun erämaan puolesta puhuva Meän kaira. Kemijärvellä on organisoiduttu vastustamaan Ailangantunturille suunniteltua pumppuvoimalaa.

Vaikkei uhka koskettaisi omaa lähiluontoa, voi tukea heitä, joiden elämään hankkeilla tai suunnitelmilla on vaikutusta.

Erilaisia talkoita taas järjestävät niin Metsähallituksen luontopalvelut kuin vaikkapa Pidä Lappi siistinä, joka vastikään kertoi, että tänä vuonna talkoolaisista on ollut poikkeuksellisesti pulaa. Talkoita voi tehdä myös virtuaalisesti luontovahti-sivustolla, jonka kautta voi seurata oman seutunsa vanhojen metsien tilannetta ja niihin suunniteltuja hakkuita. Metsäliikkeen metsävahdit päivittävät sivustolle havaintojaan.

Suojele ennaltaehkäisevästi omaa elinpiiriä

Omiin läheisiin ja arkeensa vaikuttamistakaan ei Laivamaan puolesta pidä vähätellä. Kestävät kulutusvalinnat, kohtuullistaminen ja niistä keskustelu muiden kanssa ovat myös luonnonsuojelua. Metsänantimien kerääminen, säilöminen sekä niiden antaminen eteenpäin ovat mielekkäitä keinoja muuttaa elämäntyyliä kestävämmäksi.

Seuraava askelen voi ottaa omassa tai taloyhtiön pihassa. Jokainen voi auttaa pölyttäjiä ja jättää haravoimatta ja leikkaamatta ruohoa tai muutenkin miettiä, kuinka pihan luontoa voisi monimuotoistaa. Jos omistaa metsää, voi suojelumahdollisuuksiin tutustua muun muassa ministeriöiden Metso-ohjelman sivustolla tai Luonnonperintösäätiön kautta.

Seuraava askel on omaan elinpiiriin vaikuttaminen laajemmin: naapurusto, kaupunginosa tai kyläyhteisö, työpaikka tai koulu. Jokaisella on jonkinlainen paikallinen yhteisö, jonka kanssa voi suunnitella vaikkapa yhteisöviljelyä tai maakellaria, linnunpönttötalkoita tai yhteistä roskienkeruuta.

Laivamaa kannustaa ottamaan taloyhtiöiden ja yhteisöjen päätöksenteossa puheeksi luonnon monimuotoisuuden arvostamisen. Ylös kirjoitetusta tavoitteesta helpompi keskustella kun puheeksi tulee vaikkapa piha-alueen puiden kaataminen tai pihasuunnitelmat.

– Ei tarvitse odottaa, että tuleeko joku hanke uhkaamaan omaa elinympäristöä, ennen kuin havahtuu toimimaan, Laivamaa sanoo.

Omaa retkeily- tai kalastuspaikkaa tai muuta voi pyrkiä suojaamaan jo ennaltaehkäisevästi. Luontokatoa täytyy Laivamaan mukaan torjua luonnonrauhaisten metsien lisäksi esimerkiksi kaupunkiluonnossa ja talousmetsissäkin. Ei riitä, että vain joitakin alueita suojellaan kaikelta käytöltä.

Kunnassa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kuntalaisaloitteiden tekemistä. Kuntalaki takaa kuntalaisille oikeuden tehdä aloite kunnan toimintaa koskevissa asioissa – ja myös kunnan palvelua käyttävillä on oikeus tehdä aloitteita siihen palveluun kuuluvista asioista. Niin Greenpeace kuin Luonnonsuojeluliitto ovat julkaisseet omat oppaansa metsien suojelusta kiinnostuneille.

Kuten Laivamaa muistuttaa, kunnissa tehdään jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöön. Kunnat voivat tehdä ilmaston ja ympäristön kannalta joko kestäviä tai kestämättömiä päätöksiä. Jos kunnassa on esimerkiksi monimuotoisuusstrategia tai suunnitelma luontokadon estämiseksi, ne ohjaavat päätöksentekoa.

Matkailukunnissa voi ottaa mallia esimerkiksi Sallasta. Kunta tarjoaa kunnassa matkaileville mahdollisuuden hyvittää lomansa ympäristövaikutuksia osallistumalla luonnonsuojeluun yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa.

Hortoile ja havainnoi, kerro mielipiteesi julkisesti

Myös luonnossa hortoilu ja havainnointi on luonnonsuojelua. Monella luonnossaliikkujalla on arvokasta tietoa omista vakioreiteistään. Näitä havaintoja ei kannata pitää itsellään, vaan Laivamaa kehottaa jakamaan niitä eteenpäin.

Tärkeä havainto voi olla esimerkiksi laiton kaatopaikka, josta pitää ilmoittaa viranomaiselle, tai jokin lajihavainto, vaikkapa tieto pöllön pesistä suunnitellun tuulivoimalan alueella. Laivamaan kokemuksen mukaan koskaan ei kannata olettaa, että joku muu tietää ja toimii. Vastuu on meillä kaikilla.

Havainnoilla on merkitystä muun muassa tutkimuksissa, ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä suojelu- ja maankäyttösuunnitelmia tehtäessä.

Laivamaa suosittelee jokaista retkeilijää tutustumaan erilaisiin lajitietokantoihin, esimerkiksi laji.fi-sivustoon, jossa on erityisesti ammattilaisaineistoja, iNaturalist-sovellukseen, jossa lajeja voi tunnistaa kuvaan perustuen, tai suuren suosion saaneeseen Muuttolintujen kevät -sovellukseen, jolla voi äänittää linnunlaulua ja tunnistaa sen avulla lintuja.

– Uteliaisuus omaa ympäristöä kohtaan voi olla paljon merkityksellisempää kuin moni luulee. Kerätyt tietokannat voivat tukea päätöksentekoa jopa valtion tasolla ja ainakin kunnallisella tasolla, Laivamaa sanoo.

Vaikuttaminen voi myös tarkoittaa vaikkapa mielipiteiden kirjoittamista sanomalehtiin tai sosiaaliseen mediaan – yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Seuraa päätöksentekoa ja lausu luonnon puolesta

Oman kunnan päätöksenteosta kannattaa pysytellä kartalla seuraamalla vaikkapa kunnan kuulutuksia kunnan verkkosivuilta tai paikallisesta lehdestä.

– Vaikka niille ei itse osaisikaan tehdä mitään tai lausua niistä, voi kuitenkin vinkata eteenpäin luonnonsuojelujärjestöille, että tämmöinen hanke on tekeillä, Laivamaa sanoo.

– Maankäytöllinen paine pohjoisessa on niin valtava, että hankkeita väkisinkin menee ohi. Deadlinet paukkuvat ja kukaan ei kerkeä lausua mitään.

Laivamaa kertoo, että Luonnosuojeluliiton Lapin piiriä työllistää juuri nyt erityisesti se, että tuulivoimaa ohjataan voimakkaasti luonnonrauhaisiin ympäristöihin, joissa ihmisen vaikutus ei vielä ole suurta. Samalla pohjoisessa Suomessa paine metsähakkuisiin kasvaa, puhumattakaan kaivoshankkeista.

Esimerkkinä hän mainitsee Sallan Lapioselän tuulivoimahankkeen ja Lounais-Lappiin suunniteltujen suurten tuulivoimahankkeiden keskittymän, joka on hyvin lähellä esimerkiksi Martimoaavan soidensuojelualuetta.

–Kun jokaista arvioidaan erikseen, yhteisvaikutuksia ei voida arvioida riittävällä tasolla, Laivamaa kuvailee hankkeiden ongelmallisuutta luonnon näkökulmasta.

Mielipiteensä voi lausua eri vaiheissa, niin ympäristövaikutusarviointia tehtäessä kuin kaavoitusvaiheessakin. Paitsi järjestöillä, yksityishenkilöilläkin on oikeus mielipiteensä kertomiselle. Lausuntojen kirjoittaminen on kuitenkin työläs taiteenlaji.

Laivamaa kertoo ymmärtävänsä hyvin, jos aineistojen koko säikäyttää ummikon. Hän kertoo, että lausujan ei tarvitse olla jokaisen kohdan asiantuntija, vaan hankkeista voi vain todeta sen, kuinka se toteutuessaan aiheuttaisi haittaa asianosaiselle, tämän mökkimaisemalle tai alueen luontoarvoille.

Tässäkin auttaa yhteistyön voima. Laivamaa muistuttaa, että kansanliikkeistä ja järjestöistä löytyy asiantuntemusta ja ihmisiä, joiden kanssa lausuntoja voi tehdä.

–Kaikkea ei tarvitse osata, eikä kaikkien tarvitse osallistua samalla tavalla.

Oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-sivustolla voi seurata lakiesityksiä ja lukea muiden antamia lausuntoja. Laivamaa uskoo, että niihin tutustuminen auttaa hoksaamaan, millaista sanottavaa jokaisella voi olla yhteisistä asioista.

Päätöksenteossa ei pidä unohtaa äänestyksen merkitystä. Laivamaa kannustaa olemaan yhteydessä valittuihin päättäjiin. Heille voi kertoa itselle tärkeistä asioista ja luontoarvoja puolustaville päättäjille voi osoittaa tukensa.

Tee kulttuuria tai taidetta, löydä oma tapasi

–Näen kulttuurin kautta vaikuttamisen todella arvokkaana, Laivamaa sanoo lopuksi.

Pakinat ja runot, suojeltavan kohteen piirteiden tallentaminen maalauksiin tai valokuviin, luontotaide, näytelmät ja tanssiesitykset… Kaikella taiteella on paitsi itseisarvo myös merkitystä tietoisuuden levittämisessä.

–Kulttuurissa voivat levätä ja inspiroitua ne, jotka tekevät aktiivisesti luonnonsuojelutyötä ja ovat sen raskaan byrokraattisen talouspuheen keskellä, Laivamaa sanoo.

Älä vähättele vaikutusvaltaasi

Kaiken kaikkiaan Laivamaalla on selkeä viesti: emme ole keinottomia kulkijoita matkalla kohti vääjäämätöntä tuhoa.

Luonnon puolustamiseksi löytyy pieniä keinoja ja isoja keinoja, jokaiselle jotain. Aloittaa voi milloin tahansa. Vaikka heti.

– Ihmiset turhaan vähättelevät voimaansa ja vaikutusmahdollisuuttaan. Joukkovoima on voimaa ja sillä voidaan vaikuttaa paljon laajemmin kuin uskoisi, Laivamaa sanoo.