Täs­tä­kään ei tule so­pu­li­vuot­ta – ­Jyr­si­jät oli­si­vat elin­tär­kei­tä naa­lil­le, mutta edel­li­ses­tä huip­pu­vuo­des­ta on jo tois­ta­kym­men­tä vuotta aikaa

Jyrsijäkantoja mitataan pyytämällä loukuilla vakiopaikoista vuodesta toiseen ja vertaamalla pyynti-indeksejä toisiinsa.

Vaikka myyräkannat ovat päässeet nousuun pohjoisimmassa Lapissa, eivät sopulikannat ole nousseet samassa suhteessa. Sopuli on myyriin verrattuna äärimmäisen herkkä talvisille olosuhteille. Riittävän lumiset ja pitkät pakkastalvet ovatkin sopuleiden selviytymisen ja talvilisääntymisen kannalta välttämättömiä.

Henttonen kertoo, että sopuleille kaikista tuhoisimpia ovat Ylä-Lapissa lisääntyneet lämpöjaksot ja talviset vesisateet. Kun vesisateen jälkeen lumi jäätyy maata vasten, sopulit eivät pysty saamaan ravintoa. Näin kävi esimerkiksi vuoden 2001–2002 vaihteessa, jolloin syksyllä hyvään nousuun päässyt sopulikanta katosi talvella lämpöaallon ja sitä seuranneen pakkasen myötä.

Henttosen tietämän mukaan jääkerroksia ei ole ollut viime talvena Kilpisjärven tuntureissa, joten sopulit ovat toivottavasti päässeet lisääntymään. Samanlaista tietoa on kantautunut Utsjoen tuntureilta. Sopulikantojen pienikokoisuudesta kuitenkin kielii se, että sopulien liikehdintää lumen sulamisen aikana ei nähty alamailla tai järvien jäillä.

Viimeisin varsinainen sopulivuosi koettiin 2011, jonka jälkeen on saavutettu vain paikallisia huippuja. Esimerkiksi pari vuotta sitten Saariselällä ja sen ympäristössä tavattiin paikallinen sopuliesiintymä.

Jyrsijät avainlajeja naalin selviytymiselle

Tunturisopulilla on tärkeä merkitys naalin selviytymiselle, joka käyttää sopuleita ravinnokseen. Sopuleiden puuttuminen voi estää myös naalien laajan pesimisen. Henttonen kuitenkin uskoo, että jo kohtalaisella sopulikannalla on suotuisa vaikutus naalien pesimiseen.

Hänellä on hypoteesi, jonka mukaan naarasnaalit pystyvät käyttämään pyytämiensä talvella lisääntyvien sopulinaaraiden lisääntymishormoneita hyväkseen ja sitä kautta myös tunnistamaan, milloin on otolliset olosuhteet lisääntymiselle.

– Nisäkkäiden lisääntymishormonit ovat hyvin samanlaisia. Jos kettukin pystyy käyttämään myyrien lisääntymishormoneita hyväkseen, niin miksei naali?

Myyräkanta romahtaa ensi talvena

Tänä vuonna naaleille riittää syötävää myös myyristä, joita Henttosen mukaan on hyvissä määrin pohjoisimmassa Lapissa. Toisaalta Henttonen odottaa myyräkantojen romahdusta ensi talvena. Ylä-Lapin myyräkanta on noudattanut nelivuotista sykliä vuoden 2011 myyrä- ja sopulihuipun jälkeen.

Romahdus tulee vaikuttamaan negatiivisesti myös sopuleihin, sillä myyräkantojen nousu ja kasvu ovat liitoksissa sopulikantoihin. Kun myyriä on enemmän, eivät sopulitkaan päädy petoeläimien saaliiksi yhtä helposti.

– Sopulit tarvitsevat myyrät ikään kuin sateenvarjoksi. Kun myyräkannat romahtavat, niin sopulit menevät yhtä matkaa, Henttonen toteaa.