Oululaiset ovat Suomen kovimpia talvipyöräilijöitä. Kaupungissa pyöräillään talvella enemmän kuin monessa muussa kaupungissa kesällä.
Talviolosuhteet pohjoisessa merenrantakaupungissa voivat kuulostaa haastavilta, mutta hyvät varusteet ja asenne tekevät paljon.
Monet oululaiset ovat pyöräilleet talven läpi koko ikänsä. He ovat siis varsinaisia talvipyöräilyn asiantuntijoita. Siksi Pohjoisen Polut kysyi neljältä oululaiselta vinkkejä siihen, miten pyöräily onnistuu säässä kuin säässä vuoden ympäri.
Marko Kerola, työmatkapyöräilijä
– Hyvät ulkoiluvaatteet tekevät hommasta mukavampaa. Vaatteeksi lämmin aluskerrasto ja päällimmäiseksi tuulenpitävää ja mielellään värikästä. Kun pyörässä on valot ja talveen sopivat renkaat niin pääsee jo pitkälle.
– Samoilla välineillä selviää työmatkat, hyötyreissut ja höntsäilyajelut. Töissä on hyvä, kun saa päivän aikana vaatteet kuivaksi ja kotiin lähtiessä ei tarvi pukea märkää päälle.
– Kylmemmässä pitää suojata enemmän jalkoja, käsiä, kaulaa, niskaa ja kasvoja. Kovemmissa pakkasissa ei tule juuri muita ajoja ajettua kuin 6,5 kilometrin työmatkaa. Sateella ajaminen rajoittuu myös työmatkaan. Sateella käytän sadevaatteita ja usein myös kumppareita.
– Kovemmilla pakkasilla käytän muutamaa hyväksi havaittua lämmikettä. Tuulenpitävästä kankaasta valmistetut säärystimet suojavat viimalta nilkkoja kengän ja housunlahkeen saumassa ja ohuet puuvillakäsineet hanskojen alla lämmittävät mukavasti.
– Jos valokatkaisija lasketaan erikoiseksi, niin minulla on pyörässä dynamovalot, jotka saa katkaisijasta päälle ja pois. Sellaista en ole muilla nähnyt vielä.
– En pyöräile äärimmäisissä olosuhteissa. -32 astetta taitaa olla pakkasennätys muutaman vuoden takaa.
– Työmatka pyöräillään, jos ei ole jotain muuta syytä miksi pyörällä ei voisi mennä. Sää ei ole syy jättää 6,5 kilometrin siirtymää ajamatta.
– Varmaankin sellainen että pyöräillessä ei pidä olla niin paljon vaatetta kun mitä pitää olla ulkona seisoskellessa. Pilkkivarustuksessa tulee hiki ja tuskin märissä vaatteissakaan on kivaa.
Harri Vaarala, liikenneinsinööri ja pyöräilyihminen
– Pääosin Oulussa selviää ihan normaaleilla talvivaatteilla ja ihan normaalilla pyörällä, sillä samalla millä pyöräilee kesälläkin.
– Kaupunkiin ja alle 10 kilometrin työmatkalle soveltuvat ihan normaalit talvivaatteet, käytännössä samat vaatteet kuin laittaisi päälle kävellen liikkuessaankin. Riittävän lämpimät kengät ja hanskat kun on, niin pysyy sormet ja varpaat ja sitä myötä koko keho lämpimänä. Pyöräillessä kasvoille tulee toki enemmän viimaa kuin kävellessä.
– Pidemmällä työmatkalla ja pyörälenkillä kannattaa pukeutua (talvi)pyöräilyä varten suunniteltuihin vaatteisiin, ja olennaista on myös kerrospukeutuminen, jotta kosteus poistuu ihon pinnasta. Pidemmällä työmatkalla olennaista on myös se, että työpaikalla on suihku ja sosiaalitilat käytettävissä, se määrittelee myös pukeutumista.
– Kaupungissa ja lyhyellä työmatkalla voi harkita sadetta pitävää ulkokerrosta. Kannattaa huomioida, että varsinkaan sadetakki ei oikein hengitä, joten alle ei kannata laittaa liikaa vaatekerroksia. Pyöräilyyn suunnitellut vaatteet pitävät yleensä kohtuullisissa määrin vettä.
– Yleensä talvella ihmiset ylipukeutuvat. Sormet ja varpaat kun pysyy lämpimänä niin muut kehon osat pysyvät kyllä lihasten tuottaman lämpöenergian avulla lämpiminä. Pidemmällä työmatkalla ja pyörälenkillä niin sanotut rapuhanskat toimivat hyvin.
– Pyörän osalta suurin oivallus on se, että talviaikaan pärjää ihan hyvin kesärenkaillakin. Nastattomat renkaat rullaavat kevyemmin. Luminen pyörätien pinta tarjoaa suurimman osan talvesta ihan riittävän kitkan myös kesärenkaille.
– Kovemmilla pakkasilla pyöräilyhousujen päälle voi laittaa vielä talvipyöräilyyn suunnitellut shortsit, niiden avulla pärjääkin sitten helposti -20…-25 asteen lämpötiloissa.
– Ei erityisen äärimmäistä vaan enemmänkin jokavuotista pyöräilyä -20…-25 asteen pakkasella. Erityisesti maastopyöräillessä tarkenee varsin helposti kovillakin pakkasilla, koska pyörän selässä tulee liikuttua paljon enemmän kuin normaalissa pyörätiepyöräilyssä.
– Miinus 20 asteen paikkeilla laitan pyöräilyhousujen alle niin sanotut pitkät kalsarit ja takin alle toisen paidan.
– No niitä kunnon hanskoja tai kintaita ja kenkiä nyt korostaisin vielä. Kaiken muun saa pidettyä helposti lämpimänä. Pyörä tuppaa kangistumaan kovilla pakkasilla, mutta se toisaalta auttaa pitämään pyöräilijän paremmin lämpimänä.
Salla Kangas, arkipyöräilijä
– Itselläni on vuoden ympäri pääasiallisesti käytössä sama hyvin huollettu peruspyörä, jossa on kunnolliset etu- ja takavalot. Talveksi laitan nastarenkaat. Vaatetus on sään mukainen ulkovaatetus, joita käytän muutenkin arjessa. Tavarat kulkevat mukana säänkestävässä repussa.
– Kaupunkiin ja työmatkalle puen yleensä normaalin vaatekerran päälle kevyttoppa-asun. Pyörälenkille ja liikuntaharrastuksiin mennessä pukeudun usein kevyemmin. Laitan alle jotain teknisempää kerrosta tai valmiiksi treenivaatteet, koska saatan polkea vauhdikkaammin eikä pieni hikoilu haittaa.
– Lämpötilan ollessa nollan kieppeillä, käytän kosteutta ja tuulta pitävää kuorivaatekerrosta normaalin vaatekerroksen päällä.
– Takissa ja housuissa kannattaa kiinnittää huomiota riittävään hihan ja lahkeen pituuteen. Pyöräillessä etenkin märällä ja kylmällä säällä on mukavampi, kun ranteet ja nilkat pysyvät suojassa. Kengät, jotka pitävät kosteutta ja joissa on vähän korkeampi varsi lisäävät pyöräilymukavuutta. Liikkeelle lähtiessä ei saa olla liian lämmin, sillä matkan edetessä tulee kyllä lämmin.
– Rankinta pyöräily on silloin, kun sataa märkää lunta paksusti eikä väylää ole aurattu ja lumi pakkautuu pyörän renkaisiin. Vuosia sitten tällaisella säällä olin pyöräilemässä töistä kotiin. Normaalisti noin 25 minuutin matkaan meni lähemmäs tunti, koska pyörää piti välillä lähes kantaa kinoksessa.
– Olosuhderaja menee täällä Oulussa siinä, jos pyörätiet olisivat sellaisessa kunnossa että pyörä ei yksinkertaisesti liiku, eli on liian paksusti lunta. Nykyisellä talvikunnossapidolla tämä on hyvin harvinaista. Tuuli ei haittaa, jos ei ole oikeasti myrsky. Pakkanen on harvemmin liian kova pyöräilyyn. Pakkasessa lähinnä ongelmia aiheuttaa, jos lämpötila on vaihdellut paljon ja pyörään on kertynyt kosteutta ja se on siksi niin jäässä, ettei se liiku tai jarrut ei toimi.
Kovalla pakkasella pyöräily muuttuu raskaammaksi, jolloin vaatetusta ei tarvitse lisätä ihan mahdottomasti. Itsellä on kovalla pakkasella käytössä mummonpyörä, jossa on jalkajarru ja ei vaihteita, koska siinä on vähemmän jäätyviä osia.
My Kangas, 10-vuotias liikuntaluokkalainen
– Nastarenkaat ja lämpimät toppavaatteet sekä lämmin pipo kypärän alle.
– Laittaa vaan toppavaatteet päälle.
– Vettä kestävät vaatteet ja tarpeen mukaan alle lämmintä vaatetta.
– Muistakaa takavalo ja etuvalo.
– Laittaa kypärän remmin tuubihuivin päälle, että tuubihuivi suojaa poskia.
– Kova lumipyry ja kova vesisade.
– Yli 30 astetta pakkasta tai kova myrsky.
– Pidä lukko hyvin öljyttynä niin ei jää jumiin.
Noin joka kuudes suomalainen pyöräilee ympäri vuoden. Koronapandemian aikana pyöräilyn suosio on kasvanut, ja samalla muun muassa sähköpyörät ovat yleistyneet. Lisäksi työsuhdepolkupyörien veroetu sai monet hankkimaan uuden pyörän.
Kaikkialla Suomessa talvipyöräily ei kuitenkaan ole yhtä yleistä. Pyöräliiton erityisasiantuntijan Martti Tulenheimon mukaan mitä pohjoisemmas ja idemmäs Suomessa mennään, sitä enemmän ihmiset pyöräilevät myös talvella.
Tämä saattaa vaikuttaa epäloogiselta, sillä idempänä ja pohjoisessa talvet ovat edelleen useammin kylmiä ja lumisia etelään verrattuna.
Etelä-Suomessa syksyt venyvät yhä pitemmiksi ja säät ovat usein märkiä ja loskaisia. Toisinaan loska myös jäätyy, mikä tekee teistä liukkaita.
Tulenheimon mukaan juuri nämä marras- ja joulukuun huonot olosuhteet saavat ihmiset luopumaan pyöräilystä etelässä. Helsingissä pyöräilyn kanssa kilpailee myös hyvä joukkoliikennejärjestelmä.
Liikkumismuotoja mitataan Suomessa niin sanotuilla kulkutapaosuuksilla. Tulenheimon mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus tippuu Etelä-Suomessa selkeästi talvikuukausien aikana pääosin olosuhdesyistä.
Pohjoisessa ja idässä talvet eivät tule entiseen malliin, mutta pakkanen ja lumi ovat silti yleisiä. Auratulla pyörätiellä pakkasessa polkeminen on lopulta helppoa.
Pyöräilyn kulkutapaosuus on Oulussa Suomen korkein ympäri vuoden. Talvisin pyöräilyn osuus on kymmenisen prosenttia kaikista matkoista. Oulussa pyöräilyn osuus pysyy siis talvella jopa ylempänä kuin monessa kaupungissa kesällä.
Kunnossapito auttaa pyöräilijöitä
Talvipyöräilyä tukevat hyvä pyörätieverkosto ja kunnossapito. Oulussa näihin molempiin on vuosikymmenten perinteet.
Vanhan pyörätieverkoston pohjalle rakennetut Baanat ovat pyöräilyn pääreittejä. Ne kuuluvat myös kunnossapidon kärkiluokkaan, jolloin niitä aurataan ja hiekoitetaan ensimmäisenä.
Tulenheimon mukaan Oulussa ollaan ehdottomasti Suomen mestareita pyöräilyn talvikunnossapidossa, vaikka metodit eivät sinänsä ole mitään rakettitiedettä.
– Oulussa vaikuttaa se, että pyöräteille on käyttöä niin paljon. Kunnossapitoa ei tarvitse perustella samalla tavalla kuin muualla.
Järkevästi toteutettu kunnossapitojärjestelmä ja kunnossapidon luokat tekevät Tulenheimon mukaan Oulun pyöräteiden kunnossapidosta myös selvästi Suomen halvimman.
Totuttu tapa
Kaikki ei tietysti ole kiinni kunnossapidosta, vaan talvipyöräily vaatii edelleen kanttia pyöräilijältä itseltään.
Tulenheimon mukaan todella iso vaikutus on sillä, että on tottunut pienestä pitäen ajatukseen, että neljä vuodenaikaa ovat erilaisia. Helsingissä vuodenajat muistuttavat enemmän toisiaan.
– Kun näkee ympärillään talvipyöräilyä niin siihen tottuu. Ihmiset ovat varmasti vuosikymmeniä liikkuneet pyörällä talvella, mutta kukaan ei ole sitä ajatellut.
Osa talvipyöräilyn salaisuutta on myös se, ettei se todellisuudessa vaadi ihmeitä pyörältä tai varusteilta. Varsinkin pakkasilla ja lumikeleillä edes nastarenkaita ei välttämättä tarvitse.
Vaikka polkupyörät ovat kehittyneet valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, suuri osa oululaisista pyöräilee edelleen niin sanotuilla mummopyörillä ja muilla peruspyörillä.
– Teknisestä kehityksestä huolimatta, paras talvipyörä on sellainen, jolla on hyvä ajaa milloin tahansa muulloinkin.