Kirkkonummen Veikkolasta on Ylläkselle pitkä matka. Varsinkin jos sen tekee Balin saaren ja Kolumbian kautta.
Äkäslompololaisen talon pihalla hymyilee jäntevä nuori mies.
Taneli Roininen, 34, on seurannut sydäntään läpi koko elämänsä. Kirjaimellisesti.
Synnynnäistä sydänvikaa sairastava Roininen odotti yli 30 vuotta päivää, jolloin joutuisi leikkauspöydälle. Sitä odotellessaan hän lähti kiertämään maailmaa retkipyörällä.
44 000 kilometrin matkalta tarttui mukaan unelma ja rakkaus.
Roininen toi molemmat mukanaan Ylläkselle, jossa hän nyt suunnittelee kansainvälistä retkipyöräreittiä Lappiin.
Sydän tiimalasissa
Roininen tarjoutuu keittämään kahvit. Epätyypillisesti keittiössä ei ole jokaiseen suomalaiseen kotiin kuuluvaa Moccamasteria.
– Kun lähdin reissuun, ei Suomessa ollut juuri mitään pienpaahtimoita. Kun tulin takaisin, niitä oli jo kymmeniä, Roininen iloitsee.
Vuonna 2014 Roininen lähti matkalle, joka tulisi kestämään neljä vuotta ja kattamaan 38 maata.
Hän pyöräili yksin läpi Euroopan, Aasian ja Etelä-Amerikan kuunnellen sydäntään, joka mittasi aikaa.
– Olen aina tiennyt, että jonain päivänä tulisin käymään läpi sydänleikkauksen. Kohdallani se tuli eteen kuitenkin kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin olin ajatellut, Roininen kertoo jauhaessaan tuoreita kahvipapuja tottuneen näköisesti.
Roinisella todettiin sydänvika jo ennen syntymää. Erityyppisiä sydänvikoja on kymmeniä. Roinisella ongelma oli vuotava aorttaläppä ja laajentunut aortan suu.
Sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä ja pumppauskyky on heikentynyt. Aortan repeäminenkin on mahdollista. Ajan kuluessa ongelmat pahenevat ja korjaamiseksi vaaditaan avosydänleikkaus.
– Albert Einstein kuoli aortan repeämiseen, Roininen mainitsee ohimennen.
– Lääkäri oli aikanaan todennut, ettei minusta koskaan sairauden takia tulisi ammattijääkiekkoilijaa. Jouduin luopumaan niistä haaveista teini-iässä, mutta muuten sydämen toiminta ei ollut elämääni vaikuttanut.
Vuoden 2012 tienoilla Roinisen sydänvian todettiin kuitenkin pahentuneen.
Leikkauspöydälle joutumisesta tuli vain ajan kysymys.
Kymmenen minuuttia
Vastajauhetusta pavuista tehty kahvi vie oman aikansa, mutta maku palkitsee.
Hyvä kahvi vaatii tekijältään hieman kärsivällisyyttä, kuten pitkät pyörämatkatkin kulkijaltaan. Tai suuren suunnitelman kypsyttely.
– Olin miettinyt pyörämatkaa jo pitkään. Kun sain sydänlääkäriltä luvan lähteä, muutkin tähdet olivat linjassa. Olin saanut saatettua tärkeät työprojektit loppuun ja pitkä parisuhde oli päättynyt. Päätös lähtemisestä oli kymmenessä minuutissa tehty.
Roininen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on harrastanut maastopyöräilyä lapsesta saakka, mutta vaihto-oppilasvuotenaan Isossa-Britanniassa hän löysi maantie- ja retkipyöräilyn.
Pitkien matkojen taittaminen pyörällä tuntui hämmästyttävältä.
Pyöräilystä tuli Roiniselle pääsääntöinen liikkumismuoto ja sen ekologisuus sopi Roinisen ajatusmaailmaan.
Reissuun lähtemisen aikaan hän työskenteli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa. Työyhteisössä oltiin Roinisen reissusta innoissaan, perhepiirissä suhtauduttiin maltillisemmin.
– Äitini sanoi ettei hyväksy, mutta ymmärtää, koska olen yhtä hullu kuin hänkin.
Yhdeksäntoista kuukautta
Roininen pakkasi pyöränsä ja lähti Veikkolasta kohti Silkkitietä lokakuussa 2014.
Kuuden kuukauden aikana matka vei Euroopan länsipuolta pitkin Välimeren rannikolle aina Kreikkaan saakka. Euroopan talvi oli synkkä ja sateinen.
– Minulla oli aurinkokenno mukana, mutta ensimmäisen viiden kuukauden aikana oli kolme aurinkoista päivää, Roininen naurahtaa.
Kevään tullen matka jatkui Kreikasta Kaukasukselle ja Lähi-itään kohti Aasiaa.
– Georgia on upea maa, se on jäänyt mieleen yhtenä kohokohtana, Roininen muistelee.
Pyöräilijä on aina sään armoilla. Roininen kertoo liikkumisen olevan miellyttävämpää viileämmissä olosuhteissa. Suihkussa ei tarvitse käydä niin usein ja vettä kuluu muutenkin vähemmän.
– Kaakkois-Aasiassa kosteus, kuuma ilma ja hiki olivat aina läsnä. Hiekka ja lika tarttuivat kosteaan, aurinkorasvasta tahmeaan ihoon..
Aasiassa Roinisen reitti kulki aina Kazakstanin ja Kirgisian läpi Kiinaan ja Kaakkois-Aasian kautta Indonesiaan.
Kesällä 2016 tarkoitus oli jatkaa purjeveneellä Balilta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan.
– Kävi ilmi, että löytämäni purjevenekyydin kapteeni olikin ammattihuijari. Sain Instagramin kautta varoituksen kaverin todellisista aikeista, keskeytin matkan ja palasin Balille. Myöhemmin kuulin, että Australian rannikkovartiosto oli evakuoinut purjeveneen miehistön Timorin mereltä useiden viikkojen ajelehtimisen jälkeen, Roininen kertoo.
Epäonninen purjehdus oli maksanut aikaa ja rahaa. Suunnitelmien muututtua Roininen päätti lopulta jäädä Balille surffaamaan ja odottamaan paluuta Suomeen sydäntarkastukseen.
Joulukuussa Roininen lensi kotiin. Toiveissa oli lisäaikaa sydämelle.
Tarkastuksessa kalenteriin lisättiin vielä kaksi vuotta. Tammikuussa 2017 Roininen oli jo matkalla Etelä-Amerikkaan.
Tässä voisi olla viimeinen mahdollisuus kokea Andien vuoristo.
Sydänleikkauksen jälkeen ohueen ilmanalaan ei välttämättä olisi enää asiaa.
Yksi viikonloppu
Roininen tarjoaa lisää kahvia. Asunnon makuuhuoneesta kuuluu iloista puheensorinaa.
Suljetun oven takana Roinisen chileläinen vaimo Camila opiskelee suomea etäyhteyksien päästä.
– Camilan mielestä Suomi on eksoottisin maa, missä hän on koskaan käynyt. Kaipa me olemme aika erikoista sakkia, Roininen naurahtaa.
Camila tuli Roinisen elämään noin 38 000 kilometrin kohdalla, Atacaman aavikon laitamilla.
Roininen oli aloittanut Etelä-Amerikan matkansa maailman eteläisimmästä kaupungista, Argentiinan Ushuaiasta. Tarkoituksena oli kahden vuoden aikana pyöräillä aina Alaskaan saakka.
Kun matkaa oli taitettu vuoden päivät, sydämenasiat muuttivat suunnitelmat.
Tällä kertaa kyseessä ei ollut lääketieteellä parannettava tila.
Roininen oli päättänyt yhden reissun rankimmista etapeista. Kahden kuukauden mittainen matka Punan aavikkovuoriston läpi päättyi San Pedro de Atacaman kylään.
Sinne oli päätynyt myös Camila.
– Hän oli viettämässä viikonloppua siellä. Tapaamisen jälkeen matkani jatkui, mutta näimme toisiamme parin kuukauden välein reissuni loppuun asti.
Rakkaus ja Andien vuorijonon pohjoispään saavuttaminen pysäyttivät Roinisen matkan lopulta Kolumbiaan loppuvuodesta 2018. Hän muutti tulevan vaimonsa luo tämän kotikaupunkiin Santiago de Chileen.
Oli aika pysähtyä ja tehdä uusia suunnitelmia. Unelma Lapista oli kasvanut vuosien aikana.
Aika on tullut
Vuoden 2019 aikana Roininen teki retkipyöräilymarkkinoista analyysin, joka tulisi olemaan perusteena Roinisen tulevaisuuden projektille ja Ylläkselle muuttamiselle.
– Tapasin matkoillani monia pyöräilijöitä, joiden mielestä Suomi oli paras maa missä he olivat pyöräilleet. Vuosien varrella aloin ymmärtämään ja näkemään kotimaan ja pohjoisen alueen ainutlaatuisuuden retkipyöräilylle.
Ennen kuin hanketta voisi lähteä viemään eteenpäin, oli hoidettava alta pois asia, mikä ei voinut enää odottaa. Avosydänleikkaus.
Joulukuussa 2019 Roininen oli viimein kirurgin pöydällä.
Roiniselle ehdotettiin toimenpiteeksi Rossin leikkausta, joka on harvinainen ja vaativa operaatio ja joita tekee vain yksi kirurgitiimi Suomessa.
Roininen näyttää paidankauluksen alta korkealle rintakehän päälle ulottuvaa leikkausarpea.
– Leikkauksen jälkeen lähdetään ihan nollista, kuntoa ei vain ole.
Roininen pudistelee päätään ja puhaltaa pitkän henkäisyn muistellessaan leikkauksen jälkeistä aikaa.
– Jouduin komplikaatioiden takia palaamaan sairaalaan pariinkin kertaan. En olisi voinut uskoa, kuinka rankkaa toipuminen todella oli.
Monen vuoden visio
Roininen on kulkenut pitkän matkan Ylläkselle. Hän on päässyt toteuttamaan unelmiaan, joista yhdestä tuli hänen työnsä.
– Haluan kehittää Lapista maailman ykkösen retkipyöräilykohteena. Ensimmäinen askel on pitkän pyörävaellusreitin suunnittelu
Roininen on Arctic Bikepacking Trail-nimisen reittikehityshankkeen projektipäällikkö ja toimeenpanija.
Vuonna 2019 hän alkoi yksin viedä ideaa eteenpäin ja soittelemaan mahdollisille avainhenkilöille.
Saman vuoden toukokuussa hän pääsi esittelemään ideansa Ylläs ympärivuotiseksi -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa. Kaksi viikkoa esittelyn jälkeen projektisuunnitelma oli hiottu, rahoitusta haettu ja reittisuunnittelu alkoi.
– Vietin viime kesänä 2000 kilometriä pyörän päällä hienoimpia reittejä etsien. Valittu reittikokonaisuus voidaan toivon mukaan julkaista jo tänä kesänä, Roininen kertoo
Retkipyöräily sopii Roinisen mielestä kaikille, koska sen vaativuuden voi määrittää itse vauhdin, päivämatkan pituuden ja reittivalinnan mukaan.
– Retkipyöräilyssä matka itsessään on määränpää.
Kohtaamisen hetki
Roinisen maailmanmatkakaan ei ollut pelkkää polkemista. Toisinaan hän pysähtyi ja tutustui paikalliseen elämään useampia päiviä tai viikkoja, joskus jopa kuukausia.
Balilla vierähti puolisen vuotta, argentiinalaisessa leipomossa kuusi viikkoa. Kiinassa kielimuuri murrettiin illallispöydässä kielenkääntöohjelman avulla.
Pyöräilyssä Roinista viehättää vapaus sekä matkustamisen, luonnossa olemisen ja retkeilyn yhdistäminen.
– Pyörän selässä olen oppinut, että kaikki kyllä järjestyy. Jos maja- tai telttapaikkaa ei löydy heti seuraavan mutkan takaa, kyllä se jossain vastaan tulee kun polkee vain eteenpäin.
Ulkopuoliselle Roinisen matka kuulostaa hämmästyttävältä. Roiniselle itselleen merkittäväksi kokemukseksi nousi tavallisten ihmisten kohtaaminen.
– Pyörässä on jotain taianomaista. Siinä on jotain erityistä paikallisille ihmisille, kun lihasvoimin on polkenut juuri heidän kyläänsä, Roininen kuvailee.
– Kohtaamani ystävällisyys ja vieraanvaraisuus on ollut sanoinkuvaamatonta. Pyörän kanssa matkaaja ei koe kulttuurin vastakkainasetteluita.
Taneli Roininen
34-vuotias Arctic Bikepacking Trail-hankkeen projektipäälliikkö.
Tekee töitä kesällä 2021 perustetussa Pyöräilymatkakeskuksessa.
Asuu chileläisen vaimonsa kanssa Äkäslompolossa Ylläksellä.
Kotoisin Veikkolasta, Kirkkonummelta.
Koulutukseltaan diplomi-insinööri.
Pyöräili vuosina 2014–2018 44 000 kilometriä läpi 38 maata aina Euroopasta Aasiaan ja läpi Etelä-Amerikan.
Kävi läpi avosydänleikkauksen vuonna 2019.