Tam­mi­kuun sa­teen­kaa­ri häm­mäs­tyt­ti Ter­vo­las­sa:  "Saman vuo­ro­kau­den aikana tai­vaal­la näkyy sekä re­von­tu­let että sa­teen­kaa­ri"

Elina Holstilan eläinten ruokintahetki keskeytyi taivaalla näkyvän sateenkaaren ilmestyttyä. –Kuviin sateenkaaren raidallisuus ei tallentunut niin hyvin kuin mitä se näytti luonnossa. Aurinko paistoi kuvanottohetkellä kuvaajan selän takaa.
Elina Holstilan eläinten ruokintahetki keskeytyi taivaalla näkyvän sateenkaaren ilmestyttyä. –Kuviin sateenkaaren raidallisuus ei tallentunut niin hyvin kuin mitä se näytti luonnossa. Aurinko paistoi kuvanottohetkellä kuvaajan selän takaa.
Kuva: Elina Holstila

Tervolalainen Elina Holstila oli ruokkimassa eläimiä maatilalla Mattilassa,  kun taivaalla oleva sateenkaari pysäytti hänet niille sijoilleen.

– En  muista koskaan aiemmin nähneeni sateenkaarta tammikuussa, hän ihmettelee.

Sateenkaaret ovat talvella harvinaisempia, mutta eivät ihan tavattomia, kertoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.

– Sateenkaari vaatii syntyäkseen, että ilmakehässä on pisaroita. Tämän vuoksi sitä talvella harvemmin havaitaan.

Tervolassa oli keskiviikkona 10. tammikuuta toinen lauha päivä pitkän pakkasjakson jälkeen ja lämpötila oli noin nollan tuntumassa.

– Silloin tuollainen ilmiö voi sään puolesta hyvinkin olla mahdollista. Jos maan pinnalla on ollut tuolloin nollassa, niin ylempänä ilmakehässä on ollut todennäköisesti vieläkin lauhempaa ja pisaroita ilmassa, Rinne toteaa.

Sateenkaaren havaitseminen vaatii vielä oikeasta kulmasta paistavan auringon. Kovin pitkään ei tämäkään sateenkaari taivaalla näkynyt.

– Erikoista, että tammikuussa on mahdollista nähdä saman vuorokauden aikana sekä revontulet että sateenkaari, Holstila sanoo.

Halo vai sateenkaari?

Halot voivat Forecan mukaan olla värillisiä tai valkoisia, ja ne näkyvät pääsääntöisesti aina auringon puolella taivasta kehänä tai muina muotoina auringon ympärillä. Jukka Puolakka kuvasi Pyhätunturin talviaamussa näkyvän erikoisen haloilmiön 20.11.2022.
Halot voivat Forecan mukaan olla värillisiä tai valkoisia, ja ne näkyvät pääsääntöisesti aina auringon puolella taivasta kehänä tai muina muotoina auringon ympärillä. Jukka Puolakka kuvasi Pyhätunturin talviaamussa näkyvän erikoisen haloilmiön 20.11.2022.
Kuva: Jukka Puolakka

Tavallisesti talvisella taivaalla nähdään sateenkaaren sijaan haloilmiöitä. Kun sateenkaaressa valo heijastuu vesipisaroista, haloilmiössä se heijastuu ilmassa olevista jääkiteistä.

Mikäli ei ole varma, kummasta ilmiöstä taivaalla on kyse, on siihen meteorologi Joanna Rinteen mukaan helppo perussääntö:

– Sateenkaari näkyy vastakkaisella taivaanrannalla mistä aurinko paistaa, kun taas haloilmiö näkyy samalla puolella.

Tämä puolestaan johtuu Rinteen mukaan siitä, että valo läpäisee pisaran, mutta heijastuu pisaran takaseinästä takaisin ja tekee ikään kuin U-käännöksen.

– Haloilmiössä jääkiteeseen osuva valonsäde käyttäytyy eri tavoin. Kuin biljardipallo, joka osuu pöydän reunaan, valonsäde muuttaa hieman suuntaansa, kun se osuu jääkiteeseen. Sen vuoksi haloilmiö näkyy yleensä lähellä aurinkoa, joko kehänä tai muuna muotona, Rinne kuvailee.

Elina Holstilan lähettämässä kuvassa kyseessä oli nimenomaan oli sateenkaari, sillä aurinko paistoi kuvan ottamishetkellä vastakkaisesta suunnasta.

Kovemmillakin pakkasilla sadepisarat ilmassa ovat mahdollisia. Silloin sateenkaaria Forecan mukaan näkyy, jos ilmassa ei ole riittävästi niin sanottuja tiivistymisytimiä eli pienhiukkasia, joiden ympärille vesipisara jäätyy.

Ilmoita asiavirheestä