Hampaat irvissä ja silmät nokittuina, haisevina raatoina mutta elämäntehtävänsä täyttäneinä Tenon kutsumattomia vieraita makaa pienen hiekkasaaren rannassa. Muutaman viikon kiivaan kuhinan seurauksena miljoonat kyttyrälohen mätimunat odottavat uintia Jäämereen kasvamaan ja taas palatakseen.
– Katastrofi, matkailuyrittäjä Petteri Valle tuskailee Utsjoen Aittisuvannolla.
– Omaa Tenon lohta pitäisi olla joki täynnä. Tuosta terassilta katsottiin ja kerralla näkyi toistakymmentä raatoa.
Sateen jälkeen vesi nousi ja vei raatoja matkassaan, mutta muutama löytyy edelleen kellumasta tai pohjakivikkoon vajonneena. Valle vetää pari raatoa kuiville. Haju on kuvottava ja kalan nahka rakkuloilla tai jo pois sulanut.
– Eilen sain kuulla, että Tenossa on 40 000–50 000 vierasta lohta. Se on valtava määrä ja mitä se on kahden vuoden päästä. Joko niitä on satoja tuhansia – jotkut puhuvat jopa miljoonasta.
Kelpaa merikotkalle, lokille ei
Peninkulma ylempänä Osmassa sukunsa lohiapajia tarkastanut Veikko Porsanger näki pienen hiekkasaarekkeen ja Norjan rannan välisessä nivassa kovaa kuhinaa. Nyt muutama päivä myöhemmin kutevia kyttyrälohia ei enää näy mutta raatoja kyllä.
– Merikotkat käyvät tässä syömässä. Lokille tämä ei kelpaa.
Porsanger sanoo soutaneensa lohta 16-vuotiaasta asti, kunnes noin 20 vuotta sitten vaihtoi kuivan maan bisneksiin. Vuoden 2017 valtioiden välisen kalastussopimuksen takia soudut vähenivät niilläkin, jotka jatkoivat ammattia.
Tänä kesänä ei kalastuskiellon takia soutuja ole ollut kenelläkään – ja sitten tulivat hyökyaaltona nuo idän ihmeherkut, kyttyrälohet.
Maun puolesta sopisi syötäväksi
Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Panu Orell sanoo, että kyttyrälohta löytyy aivan Tenon latvoiltakin kuten Inarijoesta aina Angelin tasalle saakka. Neuvostoliiton tiedemiesten kokeilu siirtää Tyynenmeren lajike Atlantin vesiin 1950-luvulla on nyt ryöstäytynyt käsistä aivan kuten kuningasravun kanssa kävi. Vieraslajia löytyy sadoista Norjan rannikon lohijoista.
Rapu on onnistuttu muuttamaan Norjan kalastajille tuloa tuottavaksi tulokkaaksi. Kyttyrälohen kohdalla maku ei ole ongelma, vaan kalan elämänkaari. Kyttyrälohi nousee kutemaan joka toinen vuosi, joten parittomina vuosina olisi jokien suilla kuukauden ajaksi kiivas savotta ja sen jälkeen – ei mitään, jos atlantinlohi häviää kilpajuoksun.
– Kutu alkaa elokuun puolivälissä ja on nyt pikkuhiljaa viimeisillä metreillä. Tästä eteenpäin niitä raatoja alkaa varmasti olla isoja määriä, Orell toteaa.
Uhrautuu jälkikasvunsa puolesta
Valle laajentaa lomakylää, joka sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Nuorgamista Tenojoen yläjuoksulla ja 100 kilometrin päässä Tenovuonon suulta. Ravintola Deatnun keittiöön kyttyrälohi ei kelpaa enää Aittisuvannon kohdalla.
– Tämä on Euroopan paras lohijoki, jos laskee nyt nuo kyttyrälohet mukaan.
Kutupaikkaa lähestyessään kyttyrälohi alkaa itsetuhonsa eli se mätänee ja uhrautuu poikastensa ravinnoksi. Porsanger sanoo nähneensä kalojen uivan, vaikka ne ovat jo menettäneet pyrstönsä. Kala pitäisi pyytää syötäväksi jo vuonojen suulla, kuten Venäjällä tiettävästi tapahtuu.
Norjalaiset yrittävät varjella lohijokiaan pyytämällä kyttyrälohta pois. Teno on sen verran iso ja leveä, että vieraslajin torjuminen ja alkuperäisten lajien päästäminen läpi on vähintäänkin hankalaa.
– Kuolan ja Finnmarkin alueella alkaa olla 100–200 jokea, jotka puhaltavat kyttyrälohta, niin toimenpiteet yhdessä joessa eivät riitä, Orell sanoo.
Kyttyrälohi
Tyynen valtameren pohjoisissa joissa elävä lohilaji (Oncorhynchus gorbuscha).
Elää kaksi vuotta, joiden aikana kasvaa lähes 50-senttiseksi ja 1,5–2 kilon painoiseksi.
Saanut nimensä koiraalle ennen kutua kasvavasta kyttyrästä.
Kasvaa meressä, lisääntyy joessa ja heti kudun jälkeen kuolee jokeen.
Neuvostoliiton kokeiluissa istutettu Muurmannin rannikolle, Vienanmereen ja Itämereen 1950-luvulta alkaen.
Alkoi 2017 nopeasti runsastua Norjan rannikon lohijoissa, joista Teno ja Näätämö ulottuvat Suomeen.