Täl­lai­sil­la va­rus­teil­la koi­ra­val­jak­ko pärjää 500 ki­lo­met­rin kisan Inarin erä­mais­sa

Huskypennut juoksevat yleensä pari ensimmäistä vuottaan safareita. Niitä tarkkailemalla kuski osaa valita valjakkoonsa lupaavia yksilöitä.

Kuusivuotias alaskanhusky Mini on Miia Vehniän valjakon johtaja ja siinä lajissa yksi parhaimmista. Vehniän valjakko starttasi Sodankylästä alkaneelle Gold Rush Runin 500 kilometrin taipaleelle.
Kuusivuotias alaskanhusky Mini on Miia Vehniän valjakon johtaja ja siinä lajissa yksi parhaimmista. Vehniän valjakko starttasi Sodankylästä alkaneelle Gold Rush Runin 500 kilometrin taipaleelle.
Kuva: Olli Miettunen

Tarvitaan vähintään 64 pientä tossua, että kokonainen koiravaljakko pärjää 500 kilometriä Inarin erämaissa kilpareitillä ja 16 takkia. Koirat kestävät pakkasessa ja reki kestää, mutta valjakon ohjastaja tarvitsee sisua ja ainakin kolmet rukkaset päällekkäin.

– Se on se heikoin lenkki tiimissä, ajoon Tankavaaran kultakylän pihassa valmistautuva Miia Vehniä arvioi kuskin eli musherin asemaa.

Pakkanen ei enää pauku, sillä sää on lämmennyt kymmenkunta astetta edellispäivästä ja mittari näyttää noin 16 pakkasastetta. Illaksi ja yöksi on kuitenkin luvassa viileämpää kyytiä, kun matka etenee erä- ja kultamaiden ja Ivalojoen kautta Inarijärven saarille ja Nellimiin.

– Koirilla ei ole pakkasrajaa, ne kyllä kulkee – tossut jalassa.

Pitkällä reitillä tossuja menee pari jos toinenkin, ja Tankavaarasta startanneen Gold Rush Runin 25 valjakolla niitä oli heti lähdössä tassujen suojana noin 1 500 kappaletta. Matkan aikana monelle todennäköisesti piti vielä vaihtaa ehjät hajonneiden tilalle.

Vehniä sanoo tottuneensa kylmään keliin, sillä eräskin Lapland Quest ajettiin Kolarin suunnalla –35 asteen pakkasissa. Se oli Vehniälle uran ensimmäinen kilpailu ja siksi adrenaliinit niin korkealla, että jo se auttoi pysymään lämpöisenä.

– Koirillakin oli kaikki vermeet päällä.

Safarilla saa tienata ruokarahaa

Inarissa kisaa nyt kaksi valjakkoa, joiden koirista 14 valitaan Norjan Finnmarkissa käytävään 1 200 kilometrin kilpailuun. Miia Vehniä esittelee joukkuetta.
Inarissa kisaa nyt kaksi valjakkoa, joiden koirista 14 valitaan Norjan Finnmarkissa käytävään 1 200 kilometrin kilpailuun. Miia Vehniä esittelee joukkuetta.
Kuva: Olli Miettunen

Vehniä on mukana kahden huskytarhan pyörittämisessä Rovaniemellä ja Pyhätunturilla, joten kisailun ulkopuolella aika hupenee turisteja ajelutettaessa. Osa kilpakoirista juoksee myös safareita ja tienaa siten ruokarahaa itselleen. Kisaaminen ei ole halpaa lystiä.

Pennut juoksevat yleensä pari ensimmäistä vuottaan safareita. Niitä tarkkailemalla musher osaa valita valjakkoonsa lupaavia yksilöitä. Lyhyissä kilpailuissa näkee, onko koiralla menohaluja oikeasti ja nauttiiko se maratonmeiningistä.

– Meiltä lähtee kaksi tiimiä liikenteeseen, molemmilla on 11 koiraa valjakoissa, Vehniä osoittaa lähellä koirien parissa touhuavaa Camilla Savtschenkoa.

Joukkoon kuuluu myös pari avustajaa eli handleria. Koirille on pakattu muonaa rekeen ja sen lämmittämiseen isohko retkikeitin sekä niitä tossuja ja takkeja. Etapilta saa aina lisää muonaa seuraavalle pätkälle.

– On kuulemma aika jäinen ura, ei lähdetä hurjastelemaan kuitenkaan, Vehniä selittää, miksi reen eteen ei tule 16 koiraa, vaikka saisi olla.

Kuskitkin ovat keveitä, joten matka sujuu vähemmälläkin voimalla.

Norjassa matkana 1 200 kilometriä

Tossua tossun eteen ja vauhtia riittää. Valjakon 16 koiraa tarvitsee tassuihinsa 64 tossua ja vaihtovarat päälle.
Tossua tossun eteen ja vauhtia riittää. Valjakon 16 koiraa tarvitsee tassuihinsa 64 tossua ja vaihtovarat päälle.
Kuva: Olli Miettunen

Seuraava iso tavoite on maaliskuussa noin 1 200 kilometriä pitkä Finnmarksløpet Norjan tuntureilla. Gold Rush Runin suoritusten perusteella valitaan kahden valjakon koirista Norjan matkalle 14 parasta.

– Se on pitkä matka, mutta sitä varten tässä ollaan treenattu, Vehniä toteaa.

Ivalolaisen koirasafariyrittäjä Ossi Kaltin mukaan Gold Rush Run on vakiinnuttanut paikkansa ja osanottajia tulee ympäri Eurooppaa. Nyt kisataan viidettä kertaa pitkällä matkalla. Ensimmäinen valjakkokisa lähti muun Suomen kärsiessä lumipulaa Tankavaarasta 2014, joten viime vuonna oli hieman juhlankin tuntua ilmassa.

– Yksi muu pitkä kisa piti tänä vuonna olla, Lapland Quest 2025, mutta se peruutettiin nuukan lumitilanteen takia, Kaltti kertoo tämän talven kuulumiset. Lyhyempiä kisoja löytyy muutama.

– Me olemme olleet onnekkaita lumen kanssa tällä alueella. Koko Lapissa mukaan lukien Norja ja Ruotsi on ollut haastavat lumiolosuhteet, Kaltti kertoo.

Kilpailupäällikkö Urho Ahomaan mukaan reitin teko on edelleen haastavaa, vaikka kisaa on järjestetty vuodesta 2014. Mukana on nyt 25 valjakkoa, noin 350 koiraa.
Kilpailupäällikkö Urho Ahomaan mukaan reitin teko on edelleen haastavaa, vaikka kisaa on järjestetty vuodesta 2014. Mukana on nyt 25 valjakkoa, noin 350 koiraa.
Kuva: Olli Miettunen

Kilpailupäällikkönä Matti Salmen kanssa toimiva Urho Ahomaa sanoo, että kisan järjestämisessä hommaa riittää, kun on paljon liikkuvia osia ja pieni porukka, josta monella on oma kennel. Sään ohella haastavinta on reitin teko ja lupien hankkiminen sille.

– Kyllä se on samanlainen urakka joka vuosi. Ensin joulukausi omissa kiireissä Kuukkelilammella safarihommissa ja sen jälkeen täytyy puskea tätä kisaa läpi.

Nellimissä vaikuttava Salmi oli äskettäin Norjassa kisaamassa ja voitti siellä 250 kilometrin kisan. Parin viikon päästä Etelä-Norjassa ajetaan lajin MM-tittelistä 650 kilometrin mittaisessa Femundløpetissä.

Norjalainen Ben Voigt laittaa koiralleen tossuja jalkaan. Ne suojaavat tassuja kylmältä ja reitin karheuksilta.
Norjalainen Ben Voigt laittaa koiralleen tossuja jalkaan. Ne suojaavat tassuja kylmältä ja reitin karheuksilta.
Kuva: Olli Miettunen
Ilmoita asiavirheestä