Oulun käräjäoikeus alkoi käsitellä keskiviikkona Kalajoen viime kesän jättimäistä maastopaloa. Syytettynä on yksi henkilö, jolle syyttäjä hakee rangaistusta yleisvaaran tuottamuksesta. Oikeudenkäynti käydään Ylivieskan istuntopaikassa.
Syyttäjän mukaan mies oli huolimattomuutensa vuoksi sytyttänyt tulipalon. Rangaistukseksi syyttäjä vaatii miehelle lyhyehköä ehdollista vankeusrangaistusta tai tuntuvaa sakkoa.
Syytetty työskenteli paloalueella olleella tuulivoimalatyömaalla. Haastehakemuksen mukaan mies oli tupakoinut kuivassa maastossa, ja savuke oli sytyttänyt palon.
Miehen asianajaja Riitta Leppiniemi totesi istunnon alkuvaiheen puheenvuorossaan, että hänen päämiehensä on seurapolttaja. Hän poltti pikkusikarit kaivinkoneen kuljettajan kanssa, jonka jälkeen pikkusikarit tumpattiin moreeniin, tienpohjaan.
Kysymys on siitä, polttiko vastaaja lisäksi savukkeen käydessään alhaalla nevalla kaivinkoneen kuljettajan kanssa poltetun pikkusikarin jälkeen.
– Seurapolttaja tuskin polttaa pikkusikaria siellä vaikeakulkuisessa maastossa, Leppiniemi sanoo.
– Kenelläkään ei ole havaintoa siitä, että päämieheni olisi nevalla polttanut.
Syyttäjän mukaan on kuitenkin pystytty sulkemaan pois muut mahdolliset syttymissyyt.
Tulipaloa sammutettiin viime heinä- ja elokuussa parisen viikkoa. Alueella työskenteli pelastushenkilöstöä ympäri maata. Paloalue Kalajoen Rautiossa oli kaikkiaan 227 hehtaaria.
Kuulustelussa Leppiniemi kysyi päämieheltään, oliko alueella nähty muita kulkijoita aiemmin. Miehen mukaan alueella oli liikkunut muun muassa metsänomistajia, marjastajia, mopoilijoita sekä varkaita, jotka olivat vieneet tuulivoimalatyömaalta kaapelia ja työkaluja.
Vastakuulustelussa syyttäjä kysyi, onko vastaaja kulkenut syttymisalueen läpi nevalle mennessään ja sieltä tullessaan. Mies myönsi kulkeneensa.
Kysyttäessä vastaaja myös kertoi, ettei haistanut tai havainnoinut savua nevalla kulkiessaan.
Syyttäjä kysyi, oliko vastaaja polttanut savukkeen ja heittänyt sen syttymisalueen tuntumassa olevaan ojaan. Vastaaja kielsi polttaneensa.
Syyttäjä Ville Rutasen nimeämänä todistajana kuultiin palonsyyntutkintaa Kalajoella tehnyttä Harri Huumoa Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta.
Huumon mukaan tutkinnassa on pois suljettu vaihtoehtoiset syttymissyyt, kuten salamointi ja metsätyöt.
– Jollain tavalla ihmisen läsnäolo on ollut syttymiseen vaikuttamassa, Huumo vastasi Rutasen kysymykseen ihmisen toiminnan osuudesta.
Leppiniemi esitti useamman kysymyksen vaihtoehtoisista syttymistavoista, kuten silmälasien tai peilien mahdollisesta osuudesta palon syttymiseen.
– Oikeantyyppinen lasiaines, joka taittaa auringonvalon tiettyyn pisteeseen, voi aiheuttaa syttymisen, Huumo vastasi.
Puolustus pitää istunnossa esillä toukokuussa 2022 alueella tiettävästi syttynyttä maastopaloa osoituksena siitä, että maastopalot voivat syttyä itsestään. Huumo sanoo kuulleensa kyseistä palosta. Hänen mukaansa tämänvuotinen palo on voinut kyteä talven ajan ja olla siten seurausta viimevuotisesta maastopalosta.
Leppiniemi nostaa esiin mahdollisuuden, että vastaaja olisi nevalla kepillä maata tutkiessaan tullut aiheuttaneeksi vanhan kyteneen palon syttymisen.
– En pidä sitä mahdollisena, se olisi noussut esille jo aiemmin. Alueella on viikkoja aiemmin työkoneilla käyty möyrimässä, Huumo vastasi.
Oikeuskäsittelyssä käytiin seikkaperäisesti läpi sitä, miten ja kuka alueella on liikkunut työmaaprojektin aikana.
Todistajina oikeudessa kuultiin myös palotutkintaa suorittanutta poliisia, kaivinkoneen kuljettajaa sekä Destian projekti-insinööriä, joka saapui palopaikalle pian palon syttymisen jälkeen.
Paloalueen kattamista kiinteistöistä korvausvaatimuksia ovat esittäneet kolmen kiinteistön omistajat. Korvausvaatimuksista osa on kohdistettu vastaajaan ja osa hänen työnantajaansa. Korvausvaatimukset ovat noin 16 000–43 000 euron suuruisia. Niiden yhteismäärä on noin 76 000 euroa.
Vastaaja on kiistänyt syytteen. Hän ei sanojensa mukaan tupakoinut syytteessä mainitussa tilanteessa.
Vastaajan työnantaja on niin ikään katsonut, ettei metsäpalo johtunut työntekijän huolimattomuudesta.
Syyttäjä Rutanen totesi loppulausunnossaan syytetyn tehneen noin 30 minuutin lenkin maastossa ja jättäneen savukkeen maastoon.
Rutanen sanoi pitävänsä mielikuvituksellisena puolustuksen esille nostamaa mahdollisuutta, että palo olisi syttynyt lasinpalasesta.
Syyttäjän mukaan paikalla ei ole ollut muita henkilöitä. Kellään ei ole ollut asiaa eikä tarvetta mennä alueelle, jossa palo syttyi, koska siellä ei ole kontteja eikä työkoneita, jotka varkaita kiinnostavat. Syyttäjä myös totesi, että jos alueella olisi palon syttyessä joku ulkopuolinen liikkunut, niin syytetyllä olisi ollut siitä havainto.
Syytetyn asianajaja Leppiniemi totesi loppulausunnossaan tapauksessa olevan paljon riidatonta, kuten se, että syytetty polttaa seurassa pikkusikareita, hänellä on tuona päivänä ollut hallussaan pikkusikareita ja tulentekoväline ja hän on polttanut kaivinkoneen kuljettajan kanssa pikkusikarin.
– Sekin on riidatonta, että kukaan ei ole nähnyt syytetyn polttavan tuolloin suolla.
Leppiniemen mukaan on lukuisia mahdollisuuksia, miten palo on syttynyt. Hänen mukaansa syyttäjällä ei ole ollut riittävän vahvaa näyttöä, jotta ei jäisi varteenotettavaa epäilyä syyllisyydestä.
– Syyttäjällä ei ole henkilökertomaa eikä kirjallista todistelua, vaan ainoastaan poissulkemismenettely.
Puolustus myös vetosi aiempiin oikeustapauksiin ja totesi, että epäselvissä tapauksissa lakia on tulkittava vastaajan eduksi.
Destian edustaja totesi loppulausunnossaan, että korvausvaatimukset pitää hylätä, koska syytteellä ei ole edellytyksiä menestyä.
Tuomio jutussa annetaan 6. heinäkuuta.
Uutisen päivittäminen on päättynyt.