Liminganlahdella sijaitseville luonnonsuojelualueille tehtiin lokakuussa 2017 maastotarkastus, jossa havaittiin alueilla toteutetun kiellettyjä muutostöitä.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) mielestä luonnonsuojelualueita oli valjastettu peltoviljelyyn, minkä vuoksi se teki poliisille tutkintapyynnön. Se johti keskiviikkona Oulun käräjäoikeudessa pidettyyn ympäristörikosoikeudenkäyntiin.
– On turmeltu luonnonsuojelualuetta muuttamalla merenrantaniittyä peltokäyttöön. Alueen palautuminen entiseen tilaan vie varmasti aikaa vuosia, ELYn ympäristölakimies Soile Veteläinen kuvaili oikeudessa.
Hän osallistui käsittelyyn, vaikka ELYllä ei ole asiassa minkäänlaisia vaatimuksia eikä ELY voisi Veteläisen mukaan voisi edes yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Tämä johtuu siitä, ettei nykyisessä luonnonsuojelulaissa ELYä ole kirjattu asianomistajan asemaan luonnonsuojelurikoksissa.
Veteläisen mukaan tämä tulee muuttumaan uudessa luonnonsuojelulaissa.
– Pykälää ei ole vielä olemassa. Tulin kuitenkin paikalle siksi, että olemme näissä luonnonsuojeluasioissa valvontaviranomaisia ja esitämme mielellämme näkemyksiämme asiasta.
1,4 hehtaaria luonnonsuojelualueella
Oikeudenkäynnin keskiössä ovat maanmuokkaustyöt, joita Liminganlahdella tehtiin vuonna 2017 yhteensä 1,4 hehtaarin alueella. Noin hehtaari siitä sijaitsi Liminganlahden luonnonsuojelualueella ja loput sijoittuivat Liminganlahdenrannan luonnonsuojelualueelle.
Syyttäjä vaatii käräjäoikeutta tuomitsemaan luonnonsuojelurikoksesta yrittäjän, joka hänen mukaansa antoi työntekijöilleen toimeksiannon muokata alueiden maaperää koneellisesti ja tehdä uutta peltoa. Syyttäjän mukaan maanmuokkaustöillä rikottiin suojelualueiden rauhoitus- ja suojelumääräyksiä.
Molemmat luonnonsuojelualueet ovat osa valtakunnallista lintuvesisuojeluohjelmaa ja Liminganlahden Natura-aluetta. Suojelulla pyritään säilyttämään kyseiset alueet mahdollisimman luonnonvaraisina.
Suomen tärkein lintuvesi
Liminganlahti on linnustoltaan Suomen tärkein lintuvesi. Alueella pesii muun muassa useita uhanalaisia lajeja ja sieltä on tavattu useita lintudirektiivillä suojeltuja lajeja.
Lintujen muuton aikaan Liminganlahdella voi olla samanaikaisesti yli 20 000 hanhea levähtämässä.
–Puhutaan Euroopan tasolla hyvin merkittävästä suojelukohteesta, aluesyyttäjä Kimmo Vakkala kuvaili.
Hänen mukaansa syytteessä oleva yrittäjä ei hakenut maanmuokkaustöilleen suojelupäätösten edellyttämää lupaa eikä niille olisi voitu sitä edes myöntää.
Syyttäjä väittää, että yrittäjä toimi tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta. Syyttäjä ei pidä tekoa luonnonsuojelun kannalta vähäisenä.
– Hänen olisi pitänyt ohjeistaa ja valvoa konemiehiä eikä vain viittoa lännen suuntaan ja päästää sinne konemiehiä toimimaan, Vakkala sanoi.
"Missä se raja tasan tarkkaan menee"
Syytetty kiistää syytteensä ja vaatii sen hylkäämistä.
Hänen mukaansa suojelualueilla ei tehty syyttäjän väittämällä tavalla uutta peltoa, vaan siellä kunnostettiin vanhoja pajuttuneita peltoja ja ojia.
Näitä töitä tehtiin luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, mutta vahingossa ne ulottuivat myös suojelualueiden sisäpuolelle.
– On sattunut erhe, jossa on menty rajan väärälle puolelle. Minä olen siitä vastuussa. Olen erittäin pahoillani ja kadun asiaa, yrittäjä kuvaili.
Hän harjoittaa viljelystoimintaa ja omistaa runsaasti viljelyskäytössä olevia maita useiden kuntien alueelta.
Yrittäjä kertoi ostaneensa syytteeseen liittyviä maita konkurssipesältä. Hän halusi muokata ne viljelykuntoisiksi ja hankki samaa tarkoitusta varten vuokramaita myös jakokunnalta. Yrittäjä kertoi ohjeistaneensa työntekijöitä huomioimaan sen, että "siellä päässä" on Natura-alue.
– Minä en ole osannut ohjeistaa sitä, missä se raja tasan tarkkaan menee. Myönnän tehneeni erheen, mutta se ei ole ollut tahallista.
Teki ELYn ohjeistamat ennallistamistyöt
Yrittäjän mukaan suojellun alueen rajoja ei ole millään tavalla merkittynä maastossa. Hänen mukaansa hänelle selvisi vasta poliisin yhteydenotosta, että töitä oli tehty runsaan hehtaarin verran luonnonsuojelualueen sisäpuolella.
Yrittäjä otti yhteyttä ELYyn, minkä jälkeen hän teki omalla kustannuksellaan sen ohjeistamat ennallistamistoimenpiteet palauttaakseen alueen alkuperäiseen kuntoon.
– Olen tehnyt välittömästi kaikkeni erheeni korjaamiseksi, hän totesi.
Ennallistamistöihin vedoten syytetty vaatii, että hänet pitää jättää tuomitsematta rangaistukseen, jos syytettä ei hylätäkään.
Syyttäjä hakee yrittäjälle vähintään 60 päiväsakon sakkorangaistusta, mitä puolustus pitää täysin ylimitoitettuna.
Puolustuksen mielestä tehdyt maanmuokkaustyöt eivät vahingoittaneet luontoa, kasvillisuutta tai eläimiä eivätkä ne myöskään heikentäneet eläinten elinolosuhteita. He pitävät tekoa vähäisenä.
Luonnonsuojelurikoksesta tuomitseminen edellyttää rikoslain mukaan muun muassa sitä, että tekijä toimii tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Luonnonsuojelurikoksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, jonka merkitys luonnonsuojelun kannalta on vähäinen.
Käräjäoikeus antaa asiassa tuomionsa marraskuun puolivälin tienoilla.