Kainuun käräjäoikeudessa käsitellään tapausta, jossa biopolttoaineita maahantuovan yrityksen katsotaan tuoneen Venäjältä Suomeen luvatta vaarallista jätettä. Syyttäjä vaatii yritykselle ja sen toimitusjohtajalle rangaistusta ympäristön turmelemisesta.
Syytteen mukaan yritys toi vuonna 2018 maahan Vartiuksen tulliaseman kautta yhteensä 50–70 rekka-autokuormallista, noin 5 000 kuutiometriä, vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa ratapölkkyhaketta. Lasti tullattiin mäntyhakkeena eikä jätteen kuljetuksessa tarvittavia lupia esitetty.
Kuormat purettiin Kuhmossa kaupungin omistamalle maa-alueelle, joka ei soveltunut vaarallisen jätteen käsittelyyn ja säilyttämiseen. Alueelle ei ollut rakennettu ympäristön pilaantumista ehkäiseviä rakenteita.
Vartiuksen tulliaseman partio havaitsi elokuussa 2018 valvontatehtäviä suorittaessaan, että alueelle oli todennäköisesti varastoitu vaarallista jätettä. Partio joutui poistumaan paikalta hengitysoireita saatuaan.
Laboratoriotutkimuksissa ilmeni, että kyseinen hake oli valmistettu niin sanotulla kreosoottiaineella käsitellystä puujätteestä. Se sisälsi korkeita pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, raskasmetalleja sekä muita ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. Maaperästä otetuista näytteistä näitä aineita ei löytynyt.
Lähistöllä vedenottamo
Syyttäjän mukaan yrityksellä ei ollut oikeutta tuoda Suomeen kyseistä jätettä eikä säilyttää tai varastoida sitä Suomessa. Varastointi edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, joskin syytteessä todetaan myös, että luvan saaminen toteutuneen kaltaiseen vaarallisen jätteen ympäristöä ja terveyttä vaarantavaan varastointiin ei olisi lainkaan mahdollista.
Jätteen käsittely ja varastointi oli syyttäjän mielestä omiaan aiheuttamaan vaaran maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta. Alle puolen kilometrin etäisyydellä varastointipaikkana toimineesta kentästä, arvioidussa pohjaveden virtaussuunnassa, sijaitsee vedenottamo.
Syyttäjä vaatii, että yritys ja sen toimitusjohtaja tuomitaan yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle arvioituna rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 10 000 euroa. Lisäksi toimitusjohtaja tulisi syyttäjän mielestä tuomita vähintään 60 päiväsakon sakkorangaistukseen.
Käsittely alkoi Kainuun käräjäoikeudessa keskiviikkona ja jatkuu torstaina.