Lapissa satoi syyskuussa niin paljon, että Ilmatieteen laitos kutsuu sademäärää poikkeukselliseksi.
Se on sana, jota meteorologit eivät käytä heppoisin perustein.
Poikkeuksellinen tarkoittaa, että tilastojen valossa vastaavaa koetaan keskimäärin enintään kolme kertaa vuosisadassa.
Yksi märkä kesä ja syksy eivät vielä tee tuhoa metsäluonnossa, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pasi Rautio sanoo.
Pikemminkin päinvastoin.
Märkä syksy täyttää pohjavesivarastot, ja seuraavan kasvukauden tullen kosteutta on tarjolla riittävästi.
– Kuivan kesän ja syksyn jälkeen voi olla ongelmana, että seuraavan vuoden alkukesästä, kun lämpöä piisaisi, kasvulle ei ole vettä.
Ilmastomallit ennustavat kovempaa kasvua
Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien ennustetaan kasvavan Lapissa.
Sademäärien lisäksi myös keskilämpötilat nousevat.
Kasvumallien mukaan lämpötila nostaa kasvua rajusti. Eräissä arvoissa vuosisadan loppuun mennessä metsän kasvu jopa kaksinkertaistuu 1980-lukuun verrattuna.
Metsien ja metsäluonnon näkökulmasta tämä tarkoittaa, että myös kosteutta tarvitaan enemmän.
– Jos pelkästään lämpö lisääntyy, se merkitsee kuivuutta, Rautio sanoo.
Korkeammat sademäärät ja lämpötilat näkyvät myös muussa metsäluonnossa kuin puissa.
Raution mukaan kehitys voi johtaa siihen, että Lapin jäkälävoittoiset metsät tuoreentuvat.
– Jäkäläkankaiden tilalle voi tulla varpuvoittoisia metsätyyppejä. Ensin puolukkatyyppi, ja sitten mustikkatyyppi, jossa on myös heinää.
Tekoaltaat saatu hyvin tankattua
Syyskuun sateet näkyvät edelleen Kemijoen vesistössä.
Syyskuun lopussa Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden pinta nousi 30 senttiä kymmenen vuorokauden aikana. Tällä on erittäin suuri merkitys talven sähköntuotantoa ajatellen, kertoo Kemijoki oy:n käyttöpäällikkö Heikki Poikela.
– Ollaan saatu hyvin tankattua.
Myös Kemijärvi täyttyi sateiden myötä. Vettä on ollut niin paljon, että Kemijärvellä ja sen alapuolella on jouduttu tekemään ohijuoksutuksia.
Lokka, Porttipahta ja Kemijärvi ovat Kemijoki oy:n tärkeimmät vesivarastot. Niillä on iso merkitys sähköntuotannolle etenkin talvella, kun syksyllä varastoitua vettä juoksutetaan läpi voimalaitoksista.
Kemijärven tulovirtaama oli tänä syksynä korkeimmillaan lähes tuhat kuutiota, mutta on nyt laskenut noin 500 kuutioon. Tähän aikaan vuodesta normaalimäärä on 250–300 kuutiota.
Kemijärven valuma-alue on hyvin laaja. Veden pinta voi nousta hyvinkin nopeasti sateilla. Vettä tulee Itäkairasta saakka, Poikela sanoo.
Retkeilyreitit kuluvat märällä kelillä
Vesi on korkealla myös pienemmissä joissa ja järvissä.
Lapin retkeilyreiteillä on jonkin verran kahlaamoita, jotka on varustettu vaijereilla ylityksen helpottamiseksi.
Runsailla vesillä on vaikutusta retkeilijöiden reitinvalintoihin, Metsähallituksen luontopalveluiden virkistyskäyttöpäällikkö Pirjo Seurujärvi uskoo.
– Ihmiset seuraavat aktiivisesti säätietoja ja muita informaatiokanavia.
Tiedossa ei ole, että kahlaamoita olisi jouduttu tänä syksynä sulkemaan vedenkorkeuden takia, Seurujärvi sanoo.
Sulkeminen ei olisi poikkeuksellista. Näin on pitänyt joskus toimia muun muassa Utsjoen Kevolla.
Kevon kanjonissa kahlaamoiden sulkeminen tarkoittaa koko reitin sulkemista. Alue on luonnonpuisto, jossa saa liikkua vain merkityllä reitillä.
Märkä keli aiheuttaa retkeilyreittien kulumista enemmän kuin kuiva sää. Kun polulle nousee vettä, tai se pehmenee lällyksi, märkiä kohtia aletaan helposti kiertää. Polku alkaa levitä.
Metsähallitus ohjeistaa menemään suoraan lätäköistä läpi. Seurujärven mukaan kokeneet pyöräilijät toimivat yleensä juuri näin.
– Kosteikkojen kiertämistä on ehkä enemmän, kun kyse on pyöräilijöistä, jotka eivät ole kovin kokeneita.
Hyvä sienisato sai porot patvimaan
Poroille ja poronhoidolle sateisesta kesästä ja syksystä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa.
Märkä sää ei itsessään häiritse poroja, kertoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilla.
– Karva on aika lailla säänkelpoinen.
Kostea syksy antoi muhkean sienisadon, ja poroille on riittänyt hyvin ravintoa.
Ollila antaa puhelinhaastattelua erotustöiden lomasta Riimijängältä. Se sijaitsee Rovaniemellä lähellä Kolarin ja Kittilän kuntien rajoja, ja siellä on Ollilan kotipaliskunnan Jääskön erotuspaikka.
– Kun katsoo täällä poroja, ne ovat hyväkuntoisia ja paksuja. Ei näillä ole hätää.
Ollilan mukaan pulskilla poroilla on hyvät edellytykset selvitä talvesta.
– Kesä ei ole ollut vaikea meidän alueella. Olen kuullut, että se on ollut hyvä aika laajasti.
Ollila toivoo, että ennen lumentuloa saataisiin pakkasia. Tällöin maa jäähtyisi ja kuivuisi.
Jos lumi sataa sulaan ja märkään maahan, maa voi homehtua.
Porot haistavat homehtuneen maan ja tietävät, mitä se merkitsee. Ne lähtevät helposti liikkeelle.
– Voi seurata laajaa liikehtimistä, jos lyö lumen sulaan maahan, Ollila sanoo.