Pudasjärven alueen kaivostutkimushankkeet ovat pääosin rauenneet, paitsi yksi: Otanmäki Mine Oy toivoo saavansa rahoitusta Kouvalla sijaitsevalle hankkeelleen.
Kouva sijaitsee Syötteen pohjoispuolella Posion, Taivalkosken ja Pudasjärven rajalla.
– Olemme suunnitelleet Kortejärven jatkotutkimuksia, mutta vaikeasta rahoitustilanteesta johtuen emme tiedä tarkalleen, milloin tutkimuksia voidaan jatkaa, kertoo toimitusjohtaja Jouko Jylänki sähköpostitse.
Kortejärven karbonatiittiesiintymän löysi Otanmäki Oy jo 1960-luvulla. Löytymisen jälkeen esiintymää ovat tutkineet muun muassa Rautaruukki ja GTK.
GTK:n viimeisimmän, vuonna 2024 julkaistun, malmiarvion mukaan Kortejärven esiintymässä on noin 40 miljoonaa tonnia malmia, jonka fosforipitoisuus on noin 3,1 prosenttia.
Malmiarvio on tehty vain noin 200 metrin syvyyteen asti. Esiintymä jatkuu kuitenkin huomattavasti syvemmälle. Otanmäki Minen arvion mukaan 500 metrin syvyyteen on noin 100 miljoonaa tonnia malmia.
Kortejärven esiintymän fosforipitoisuus on samansuuruinen kuin esimerkiksi Siilinjärven fosforimalmissa, jota Yara hyödyntää lannoitevalmistuksessa.
Kortejärven esiintymän tekee Jylängin mukaan mielenkiintoiseksi myös sen sisältämät harvinaiset maametallit.
– Harvinaisten maametallien kokonaispitoisuus malmissa on noin 0,1 prosenttia. Mahdollisessa kaivostoiminnassa voitaisiin lisäksi hyödyntää erillisinä tuotteina kalsiitti, dolomiitti ja kalipitoinen kiille (biotiitti).
Kalsiittia, dolomiittia ja kalikiillettä käytetään erityisesti peltoviljelyksillä lannoitteina. EU on luokitellut fosforin ja harvinaiset maametallit kriittisiksi metalleiksi, joiden tuotantoa ja omavaraisuutta pitäisi lisätä EU:n alueella.
Otanmäki Mine suunnittelee uutta ratayhteyttä Otanmäestä suoraan Raahen satamaan.
– Olemme alustavasti kontaktoineet myös Taivalkosken kuntaa liittyen Pesiökylä–Taivalkoski -radan kunnostukseen. Mikäli tämä ratayhteys olisi käytettävissä, voisivat Kortejärven rikastekuljetukset kulkea Taivalkosken ja Kainuun kautta Raahen satamaan, suunnittelee Jylänki.
Mustavaaran kaivos ja muutkin Koillismaan kaivoshankkeet sekä metsäteollisuus voisivat Jylängin mukaan hyötyä ratayhteydestä. Ratayhteyden ulottaminen Kuusamoon saakka ei myöskään ole poissuljettua, joten myös alueen matkailu voisi hyötyä radasta.
Otanmäki–Tuomioja -ratahankkeesta on jo Swecon laatima esiselvitys vuodelta 2023.
– Ratahanke vaatii pääomaa, mutta vain kymmenesosan verrattuna esimerkiksi Turun tunnin rataan, jonka kustannusarvio oli jossakin vaiheessa kolme miljardia euroa.
Otanmäki Mine on ainoa täysin suomalaisomisteinen malminetsintä- ja kaivosyhtiö.
– Yhtiön suurin ongelma on rahoituksen saaminen hankkeiden kehittämistä varten. Ihmiset usein kritisoivat, että Suomen kaivokset siirtyvät ulkomaisten tahojen omistukseen herkästi, mutta he eivät ole itse valmiita sijoittamaan kotimaiseen kaivostoimintaan.
– Nykyisessä varsin myrskyisässä geopoliittisessa tilanteessa meidän pitäisi pyrkiä varmistamaan varsinkin kriittisten ja strategisten metallien ja mineraalien tuotanto EU:n alueella ja pitämään malmivarat kansallisessa omistuksessa.
– Tätä tavoitetta on kuitenkin vaikea saavuttaa ilman kotimaisessa omistuksessa oleville malminetsintä- ja kaivosyhtiöille suunnattua rahoitusta.
Otanmäki Mine on perustettu vuonna 2012. Liikevaihto on parhaimmillaan ollut viimeisten vuosien aikana 137 000 euroa. Tilikauden tulos on ollut tappiollinen viimeiset vuodet.
– Kaikki malminetsintäyhtiöt tekevät tappiota, kunnes jokin kaivoshanke toteutuu ja alkaa tuottaa kassavirtaa ja voittoa, Jylänki sanoo.
Otanmäki Mine suunnittelee aloittavansa kaivostoiminnan listautumisesta saamillaan varoillaan Otanmäen ja Vuorokkaan kaivosalueilla 2030-luvun alussa. Kaivosten päätuotteita tulevat olemaan vanadiinipentoksidi, ilmeniitti, sekä rautapelletti.
Kortejärven alueen läheisyydessä Taivalkosken ja Posion rajalla sijaitsee jo Mustavaaran entinen vanadiinikaivosalue. Kortejärveltä Mustavaaraan on matkaa noin 20 kilometriä.
Alueen tutkimisen mahdollistavia varauksia on Pudasjärvellä ollut kaikkiaan 20 kappaletta, joista aikaisimmat ovat rauenneet jo vuonna 2015. Varauksia ovat tehneet muun muassa Latitude 66 Cobalt, Geologinen tutkimuskeskus, Akkumineraalit, Aurora ja Maa-Pekka.
Voimassa varauksista on enää yksi, Otanmäki minen varaus Kortejärvellä. Varausalueen koko on 127,52 hehtaaria. Varauksen viimeinen voimassaolopäivä on 4. kesäkuuta 2025.
– Huomioiden alueella oleva varaus ja malminetsintätilanne voidaan todeta, ettei Pudasjärvelle ole näköpiirissä kaivostoimintaa pitkään aikaan. Kaivoslupahakemuksia ei ole vireillä, kertoo johtava asiantuntija Ossi Leinonen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista sähköpostitse.
Otanmäki Mine ilmoittaa hakevansa Kortejärven varaukselle jatkoaikaa.
Taivalkoskella Mustavaaran vanhalla kaivosalueella ei myöskään ole voimassa kaivospiiriä, eikä Tukesissa ole vireillä kaivoslupahakemuksia Taivalkosken kunnan alueelle.
Lähialueilla Ranuan Suhangon kaivospiiri on voimassa.
– Uudet kaivosluvat edellyttävät kaivoslain 2023 muutoksen johdosta oikeusvaikutteisen yleis- tai asemakaavan, muistuttaa Leinonen.